link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Syöpäsäätiön suurapuraha Akseli Hemmingille

Syöpäsäätiön suurapuraha, 200 000 euroa, on myönnetty professori Akseli Hemmingin tutkimusryhmälle perustutkimukseen, joka tutkii virusten käyttämistä syövänhoidossa. Adenovirukset ovat yleisiä hengitystietulehdusten ja ripulin aiheuttajia. Mutta niitä voidaan muokata myös syöpäsolujen tappajiksi. Tutkimus liittyy syövän geenihoitoon.

Akseli Hemmingin tutkimusryhmä työskentelee lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä.

Virukset kuljettavat hoitavia geenejä

Syövän geenihoidossa tavallisimmin siirretään geenejä, jotka tuhoavat syöpäsolut ja lopulta kasvaimet. Ensimmäinen ihmiselle annettu geenihoito oli vuonna 1990, jolloin melanoomaa sairastanut potilas sai muokattuja T-imusoluja.

Geenihoito on kokeellista toimintaa, joka ei ole syrjäyttänyt toistaiseksi perinteisiä hoitomuotoja, koska tehoa ei ole syntynyt tarpeeksi. Yksi keskeinen ongelma on ollut se, millä tavoin hoitavat geenit voidaan kuljettaa syöpäsoluun.

Kaikkien syöpäkasvainten kehittyminen vaatii muutoksia. Solun normaalia kasvua rajoittavat tekijät tai niitä säätelevien geenien toiminta suistuu raiteiltaan ja hallitsematon kasvu alkaa. Kun poikkeavuus korjataan, syöpäsolu voi tuhoutua.

Adenovirukset voivat toimia kuljettimina, joiden tähtäin on syöpäsolussa. Hemmingin tutkimusryhmän toiveena on muokata adenoviruksia siten, että niistä muodostuu täsmäaseita. Ensin niistä pitää tehdä onkolyyttisiä, toisin sanoen lisätä niihin sellaisia ominaisuuksia, että ne tuhoavat pahanlaatuisia soluja ja säästävät muut solut. Tällaisia ovat virukset, jotka pystyvät perille päästyään monistumaan tehokkaasti. Toiseksi ne pitää saada kuljettamaan hoitavaa geeniä, joka on tähdätty juuri tiettyjä syöpiä vastaan.

Sekä rintasyövässä että munasarjasyövässä on erityisen hankalasti hoidettava muoto, johon on keksitty vasta-aine, ns. trastutsumabi. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu noin 4 000 naista vuosittain. Noin 20 prosentissa kyse on Her-positiivisesta syövästä. Kehitetty täsmälääke ei kuitenkaan käy kaikille mm. sivuvaikutusten takia. Levinneeseen rintasyöpään ei ole löydetty parantavaa hoitoa ja potilas elää keskimäärin kaksi vuotta etäpesäkkeiden ilmaannuttua.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäkuoleman syy Suomessa. Siihen menehtyy yli 800 naista vuosittain.

Munasarjasyöpä on tappava sairaus, koska se tavallisesti havaitaan liian myöhään. Vatsaonteloon levinneen munasarjasyövän ennuste on huono. Munasarjasyöpään sairastui 474 naista vuonna 2005 ja siihen kuoli liki 300 naista. Munasarjasyövistä 16 prosentin arvioidaan olevan Her-positiivisia.

Jos täsmälääke voidaan kuljettaa kasvaimeen adenoviruksien avulla ja tällainen hoito osoittautuisi tehokkaaksi, sekä potilas että yhteiskunta hyötyisivät tulevaisuudessa suuresti. Adenovirukset olisivat kustannustehokas tapa hoitaa ja niitä käytettäessä voidaan välttyä monilta lääkehoidon haitoilta. Potilaan ei esimerkiksi tarvitse käydä sairaalassa saamassa suonensisäisiä lääkkeitä.

Adenoviruksia käytettäessä kokeellisissa hoidoissa haittavaikutukset ovat olleet lieviä. Hoitotehoa voidaan etsiä myös yhdistämällä uudet geenihoidot perinteisiin säde- ja solunsalpaajahoitoihin.

Lisätietoja:
Akseli Hemminki
K. Albin Johanssonin tutkimusprofessori
Suomen Syöpäinstituutin säätiö
puh. (09) 1912 5464, soittopyynnön voi jättää sähköpostitse akseli.hemminki@helsknki.fi

Syöpäsäätiön suurapuraha Akseli Hemmingille

Syöpäsäätiön suurapuraha, 200 000 euroa, on myönnetty professori Akseli Hemmingin tutkimusryhmälle perustutkimukseen, joka tutkii virusten käyttämistä syövänhoidossa. Adenovirukset ovat yleisiä hengitystietulehdusten ja ripulin aiheuttajia. Mutta niitä voidaan muokata myös syöpäsolujen tappajiksi. Tutkimus liittyy syövän geenihoitoon.

Akseli Hemmingin tutkimusryhmä työskentelee lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä.

Virukset kuljettavat hoitavia geenejä

Syövän geenihoidossa tavallisimmin siirretään geenejä, jotka tuhoavat syöpäsolut ja lopulta kasvaimet. Ensimmäinen ihmiselle annettu geenihoito oli vuonna 1990, jolloin melanoomaa sairastanut potilas sai muokattuja T-imusoluja.

Geenihoito on kokeellista toimintaa, joka ei ole syrjäyttänyt toistaiseksi perinteisiä hoitomuotoja, koska tehoa ei ole syntynyt tarpeeksi. Yksi keskeinen ongelma on ollut se, millä tavoin hoitavat geenit voidaan kuljettaa syöpäsoluun.

Kaikkien syöpäkasvainten kehittyminen vaatii muutoksia. Solun normaalia kasvua rajoittavat tekijät tai niitä säätelevien geenien toiminta suistuu raiteiltaan ja hallitsematon kasvu alkaa. Kun poikkeavuus korjataan, syöpäsolu voi tuhoutua.

Adenovirukset voivat toimia kuljettimina, joiden tähtäin on syöpäsolussa. Hemmingin tutkimusryhmän toiveena on muokata adenoviruksia siten, että niistä muodostuu täsmäaseita. Ensin niistä pitää tehdä onkolyyttisiä, toisin sanoen lisätä niihin sellaisia ominaisuuksia, että ne tuhoavat pahanlaatuisia soluja ja säästävät muut solut. Tällaisia ovat virukset, jotka pystyvät perille päästyään monistumaan tehokkaasti. Toiseksi ne pitää saada kuljettamaan hoitavaa geeniä, joka on tähdätty juuri tiettyjä syöpiä vastaan.

Sekä rintasyövässä että munasarjasyövässä on erityisen hankalasti hoidettava muoto, johon on keksitty vasta-aine, ns. trastutsumabi. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu noin 4 000 naista vuosittain. Noin 20 prosentissa kyse on Her-positiivisesta syövästä. Kehitetty täsmälääke ei kuitenkaan käy kaikille mm. sivuvaikutusten takia. Levinneeseen rintasyöpään ei ole löydetty parantavaa hoitoa ja potilas elää keskimäärin kaksi vuotta etäpesäkkeiden ilmaannuttua.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäkuoleman syy Suomessa. Siihen menehtyy yli 800 naista vuosittain.

Munasarjasyöpä on tappava sairaus, koska se tavallisesti havaitaan liian myöhään. Vatsaonteloon levinneen munasarjasyövän ennuste on huono. Munasarjasyöpään sairastui 474 naista vuonna 2005 ja siihen kuoli liki 300 naista. Munasarjasyövistä 16 prosentin arvioidaan olevan Her-positiivisia.

Jos täsmälääke voidaan kuljettaa kasvaimeen adenoviruksien avulla ja tällainen hoito osoittautuisi tehokkaaksi, sekä potilas että yhteiskunta hyötyisivät tulevaisuudessa suuresti. Adenovirukset olisivat kustannustehokas tapa hoitaa ja niitä käytettäessä voidaan välttyä monilta lääkehoidon haitoilta. Potilaan ei esimerkiksi tarvitse käydä sairaalassa saamassa suonensisäisiä lääkkeitä.

Adenoviruksia käytettäessä kokeellisissa hoidoissa haittavaikutukset ovat olleet lieviä. Hoitotehoa voidaan etsiä myös yhdistämällä uudet geenihoidot perinteisiin säde- ja solunsalpaajahoitoihin.

Lisätietoja:
Akseli Hemminki
K. Albin Johanssonin tutkimusprofessori
Suomen Syöpäinstituutin säätiö
puh. (09) 1912 5464, soittopyynnön voi jättää sähköpostitse akseli.hemminki@helsknki.fi