link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Geeniterapia mahdollistaa imusolmukkeiden siirron syöpähoitojen vaurioittamien tilalle

Levinneen syövän kirurginen hoito ja sädehoito vaurioittavat usein imusuonistoa, mikä johtaa paikalliseen kudosturvotukseen.

Suomalaistutkijat ovat nyt ensimmäisinä maailmassa pystyneet koe-eläinmallissa osoittamaan, että vaurioitunut imusuonisto voidaan palauttaa toimintakuntoiseksi kasvutekijähoidon avulla. Tutkimus julkaistaan tällä viikolla Nature Medicine -tiedelehdessä.

Tutkijat toimivat osana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alaista molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmaa lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä.

Rintasyövän hoidon yhteydessä joudutaan usein poistamaan imusolmukkeet kainalon alueelta, ja imusuoniston vaurioitumisen seurauksena 20-30 prosentille potilaista kehittyy paikallinen kudosturvotus (lymfedeema), joka saattaa olla potilaalle varsin hankala. Syövän mahdollisesti uusiutuessa imusolmukkeiden puuttuminen lisää myös sen leviämisen riskiä: imusolmukkeet toimivat vaeltavien syöpäsolujen "sieppareina" ja hidastavat siten etäpesäkkeiden muodostumista. Imusolmukkeet ovat myös tärkeä osa ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää, ja niiden poistaminen lisää infektioalttiutta.

Tutkijat osoittivat hiirimallissa, että verisuonikasvutekijöiden geeninsiirrolla pystytään käynnistämään uusien imusuonien kasvu ja palauttamaan kudokseen toimiva imusuoniverkosto.

Tutkittavilta hiiriltä poistettiin kainalon alueen imusolmukkeet ja niihin liittyvät, ns. keräävät imusuonet, minkä jälkeen osa hiiristä sai kasvutekijähoitoa. Seurannassa havaittiin, että kasvutekijöillä hoidettujen hiirien vaurioituneet imusuonet uusiutuivat paremmin ja niiden kudosturvotus väheni enemmän kuin verrokkihiirillä.

Poistettuja imusolmukkeita kasvutekijähoito ei kuitenkaan saanut uusiutumaan, joten niiden tilalle istutettiin uudet imusolmukkeet.

Kasvutekijöillä hoidettujen hiirten imusuonet sulautuivat yhteen uusien imusolmukkeiden kanssa huomattavasti useammin kuin verrokkien, ja kasvutekijähoitoa saaneilla uusi imusuoniverkosto myös toimi tehokkaammin.

Kliinisesti oli merkittävää, että siirretyt imusolmukkeet pystyivät myös sieppaamaan imuteitse leviäviä syöpäsoluja.

"Tässä tutkimuksessa on ensimmäisen kerran osoitettu, että kasvutekijähoidolla voidaan edistää keräävien imusuonten uusiutumista ja että yhdistetyllä kasvutekijähoidolla ja imusolmukesiirrolla on mahdollista palauttaa imusuonijärjestelmän normaali toiminta kudokseen, jossa se on vaurioitunut", kertoo projektin päätutkijana toiminut LK Tuomas Tammela.

Imusuonijärjestelmän vaurioitumiseen voivat johtaa useat muutkin tekijät kuin kirurgiset toimenpiteet tai sädehoito, ja koko maailmassa miljoonat ihmiset kärsivät lymfedeemasta. "Parantavaa hoitoa lymfedeemaan ei tällä hetkellä ole, mutta näiden tutkimustulosten pohjalta sellainen ehkä pystytään kehittämään", Tammela sanoo.

Tutkimustulokset lupaavat myös monia muita kliinisiä sovelluksia: imusolmukkeen siirrosta voi olla hyötyä esimerkiksi kroonisten infektioiden hoidossa ja syövän liitännäishoitona.

Tutkimus jatkuu LT Anne Saariston johdolla tähänastista suuremmilla koe-eläinmalleilla, ja tavoitteena on päästä aloittamaan ennen pitkää myös potilashoitokokeilut, Tammela kertoo.

Viite:
Tammela T, Saaristo A, Holopainen T, Lyytikkä J, Pitkonen M, Abo-Ramadan U, Ylä-Herttuala S, Petrova T and Alitalo K. Therapeutic differentiation and maturation of collecting lymphatic vessels after lymph node dissection and transplantation. Nature Medicine (December 2007).

Lisätietoja:
Tutkija, LK Tuomas Tammela
Helsingin yliopisto / Molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelma
Puh. 09 1912 5560, GSM 044 538 5272
Sähköposti: tuomas.tammela@helsinki.fi  

Geeniterapia mahdollistaa imusolmukkeiden siirron syöpähoitojen vaurioittamien tilalle

Levinneen syövän kirurginen hoito ja sädehoito vaurioittavat usein imusuonistoa, mikä johtaa paikalliseen kudosturvotukseen.

Suomalaistutkijat ovat nyt ensimmäisinä maailmassa pystyneet koe-eläinmallissa osoittamaan, että vaurioitunut imusuonisto voidaan palauttaa toimintakuntoiseksi kasvutekijähoidon avulla. Tutkimus julkaistaan tällä viikolla Nature Medicine -tiedelehdessä.

Tutkijat toimivat osana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alaista molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmaa lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä.

Rintasyövän hoidon yhteydessä joudutaan usein poistamaan imusolmukkeet kainalon alueelta, ja imusuoniston vaurioitumisen seurauksena 20-30 prosentille potilaista kehittyy paikallinen kudosturvotus (lymfedeema), joka saattaa olla potilaalle varsin hankala. Syövän mahdollisesti uusiutuessa imusolmukkeiden puuttuminen lisää myös sen leviämisen riskiä: imusolmukkeet toimivat vaeltavien syöpäsolujen "sieppareina" ja hidastavat siten etäpesäkkeiden muodostumista. Imusolmukkeet ovat myös tärkeä osa ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää, ja niiden poistaminen lisää infektioalttiutta.

Tutkijat osoittivat hiirimallissa, että verisuonikasvutekijöiden geeninsiirrolla pystytään käynnistämään uusien imusuonien kasvu ja palauttamaan kudokseen toimiva imusuoniverkosto.

Tutkittavilta hiiriltä poistettiin kainalon alueen imusolmukkeet ja niihin liittyvät, ns. keräävät imusuonet, minkä jälkeen osa hiiristä sai kasvutekijähoitoa. Seurannassa havaittiin, että kasvutekijöillä hoidettujen hiirien vaurioituneet imusuonet uusiutuivat paremmin ja niiden kudosturvotus väheni enemmän kuin verrokkihiirillä.

Poistettuja imusolmukkeita kasvutekijähoito ei kuitenkaan saanut uusiutumaan, joten niiden tilalle istutettiin uudet imusolmukkeet.

Kasvutekijöillä hoidettujen hiirten imusuonet sulautuivat yhteen uusien imusolmukkeiden kanssa huomattavasti useammin kuin verrokkien, ja kasvutekijähoitoa saaneilla uusi imusuoniverkosto myös toimi tehokkaammin.

Kliinisesti oli merkittävää, että siirretyt imusolmukkeet pystyivät myös sieppaamaan imuteitse leviäviä syöpäsoluja.

"Tässä tutkimuksessa on ensimmäisen kerran osoitettu, että kasvutekijähoidolla voidaan edistää keräävien imusuonten uusiutumista ja että yhdistetyllä kasvutekijähoidolla ja imusolmukesiirrolla on mahdollista palauttaa imusuonijärjestelmän normaali toiminta kudokseen, jossa se on vaurioitunut", kertoo projektin päätutkijana toiminut LK Tuomas Tammela.

Imusuonijärjestelmän vaurioitumiseen voivat johtaa useat muutkin tekijät kuin kirurgiset toimenpiteet tai sädehoito, ja koko maailmassa miljoonat ihmiset kärsivät lymfedeemasta. "Parantavaa hoitoa lymfedeemaan ei tällä hetkellä ole, mutta näiden tutkimustulosten pohjalta sellainen ehkä pystytään kehittämään", Tammela sanoo.

Tutkimustulokset lupaavat myös monia muita kliinisiä sovelluksia: imusolmukkeen siirrosta voi olla hyötyä esimerkiksi kroonisten infektioiden hoidossa ja syövän liitännäishoitona.

Tutkimus jatkuu LT Anne Saariston johdolla tähänastista suuremmilla koe-eläinmalleilla, ja tavoitteena on päästä aloittamaan ennen pitkää myös potilashoitokokeilut, Tammela kertoo.

Viite:
Tammela T, Saaristo A, Holopainen T, Lyytikkä J, Pitkonen M, Abo-Ramadan U, Ylä-Herttuala S, Petrova T and Alitalo K. Therapeutic differentiation and maturation of collecting lymphatic vessels after lymph node dissection and transplantation. Nature Medicine (December 2007).

Lisätietoja:
Tutkija, LK Tuomas Tammela
Helsingin yliopisto / Molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelma
Puh. 09 1912 5560, GSM 044 538 5272
Sähköposti: tuomas.tammela@helsinki.fi