link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Pfizer lah­joit­ti 20 000 eu­roa Hel­sin­gin yli­opis­ton ko­ro­na­tut­ki­muk­sel­le

Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen näkee koronaepidemian yhtenä osoituksena perustutkimuksen tärkeydestä.

Pfizer halusi olla mukana tukemassa tärkeää covid-19-tutkimusta. Helsingin yliopisto valikoitui kohteeksi, koska siellä on päästy korkeatasoisen perustutkimuksen ansiosta nopeasti liikkeelle, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Lääkeyritys Pfizer Oy on lahjoittanut 20000 euroa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koronatutkimukselle.

– Helsingin yliopistossa tehdään hyvin tärkeää tutkimusta covid-19-taudin voittamiseksi, ja Pfizer haluaa omalta osaltaan tukea tätä tutkimusta, yrityksen lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Lahjoituksen kohdentamiseen Helsingin yliopistolle vaikutti se, että lääketieteellisessä tiedekunnassa oli jo valmiina korkeatasoista osaamista ja tutkimusta virusdiagnostiikassa, jonka ansiosta hankkeissa päästiin nopeasti liikkeelle.

– Voidaan nähdä, että tämä epidemia on hyvä osoitus siitä, miten tärkeää myös perustutkimus on, Parkkinen sanoo.

– On ollut hienoa nähdä, että valmius on ollut olemassa.

Lah­joi­tus käy­te­tään diag­nos­tiik­ka­tut­ki­muk­seen

Pfizer Oy:n tekemä lahjoitus käytetään lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Tarja Sirosen tutkimusryhmän tekemään diagnostiikkatutkimukseen eli siihen, miten covid-19-tautia pystytään tunnistamaan potilaista.

– Kaikilla lahjoituksilla, joita saamme, on erittäin suuri merkitys Helsingin yliopiston koronatutkimukselle, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen sanoo.

Apulaisprofessori Sirosen ryhmä tutkii erityisesti sitä, minkälaisia vasta-aineita potilas alkaa tuottaa, kun hän sairastuu koronaan. Miten ja millaisen suojan vasta-aineet antavat?

– Tiedämme, että potilas tuottaa vasta-aineita sairastuttuaan koronatautiin, mutta mitkä näistä vasta-aineista suojaavat potilasta uudelta sairaudelta, tätä me emme vielä tunne, Renkonen sanoo.

Koska Helsingin yliopistossa on jo vuosikymmenten tutkimusperinne zoonoosivirologiassa eli eläimistä ihmisiin siirtyvissä viruksissa, covid-19-viruksen geenisekvenssin selville saamisesta talvella meni vain noin viikko siihen, kun diagnostiikkatutkimus voitiin käynnistää.

Tu­lok­sia pian mut­ta työ jat­kuu

Nyt koronaviruksen diagnostiikkatutkimuksissa ollaan Renkosen mukaan Helsingin yliopistossa jo pitkällä.

– Seuraavan vuoden aikana tullaan varmasti ymmärtämään paremmin, mitkä vasta-aineet suojaavat koronatautia vastaan, ja mitkä vasta-aineet kertovat lääkärille, että potilas on sairastanut taudin. Kummastakin on hyötyä.

Tarve virustutkimukselle ei kuitenkaan lopu siihen, eikä edes joskus mahdollisesti saatavaan covid-19-rokotteeseen.

– Meille tulee seuraavaksi jokin uusi tauti x, joka on tarttunut eläimistä ihmisiin, ja sitä varten tarvitsemme tätä infrastruktuuria ja koko tätä tiedeyhteisön osaamista tästä alueesta, Renkonen sanoo. 

Teksti:KATI KELOLA/HY

23.6.2020/EC 

 

Pfizer lah­joit­ti 20 000 eu­roa Hel­sin­gin yli­opis­ton ko­ro­na­tut­ki­muk­sel­le

Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen näkee koronaepidemian yhtenä osoituksena perustutkimuksen tärkeydestä.

Pfizer halusi olla mukana tukemassa tärkeää covid-19-tutkimusta. Helsingin yliopisto valikoitui kohteeksi, koska siellä on päästy korkeatasoisen perustutkimuksen ansiosta nopeasti liikkeelle, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Lääkeyritys Pfizer Oy on lahjoittanut 20000 euroa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koronatutkimukselle.

– Helsingin yliopistossa tehdään hyvin tärkeää tutkimusta covid-19-taudin voittamiseksi, ja Pfizer haluaa omalta osaltaan tukea tätä tutkimusta, yrityksen lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Lahjoituksen kohdentamiseen Helsingin yliopistolle vaikutti se, että lääketieteellisessä tiedekunnassa oli jo valmiina korkeatasoista osaamista ja tutkimusta virusdiagnostiikassa, jonka ansiosta hankkeissa päästiin nopeasti liikkeelle.

– Voidaan nähdä, että tämä epidemia on hyvä osoitus siitä, miten tärkeää myös perustutkimus on, Parkkinen sanoo.

– On ollut hienoa nähdä, että valmius on ollut olemassa.

Lah­joi­tus käy­te­tään diag­nos­tiik­ka­tut­ki­muk­seen

Pfizer Oy:n tekemä lahjoitus käytetään lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Tarja Sirosen tutkimusryhmän tekemään diagnostiikkatutkimukseen eli siihen, miten covid-19-tautia pystytään tunnistamaan potilaista.

– Kaikilla lahjoituksilla, joita saamme, on erittäin suuri merkitys Helsingin yliopiston koronatutkimukselle, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen sanoo.

Apulaisprofessori Sirosen ryhmä tutkii erityisesti sitä, minkälaisia vasta-aineita potilas alkaa tuottaa, kun hän sairastuu koronaan. Miten ja millaisen suojan vasta-aineet antavat?

– Tiedämme, että potilas tuottaa vasta-aineita sairastuttuaan koronatautiin, mutta mitkä näistä vasta-aineista suojaavat potilasta uudelta sairaudelta, tätä me emme vielä tunne, Renkonen sanoo.

Koska Helsingin yliopistossa on jo vuosikymmenten tutkimusperinne zoonoosivirologiassa eli eläimistä ihmisiin siirtyvissä viruksissa, covid-19-viruksen geenisekvenssin selville saamisesta talvella meni vain noin viikko siihen, kun diagnostiikkatutkimus voitiin käynnistää.

Tu­lok­sia pian mut­ta työ jat­kuu

Nyt koronaviruksen diagnostiikkatutkimuksissa ollaan Renkosen mukaan Helsingin yliopistossa jo pitkällä.

– Seuraavan vuoden aikana tullaan varmasti ymmärtämään paremmin, mitkä vasta-aineet suojaavat koronatautia vastaan, ja mitkä vasta-aineet kertovat lääkärille, että potilas on sairastanut taudin. Kummastakin on hyötyä.

Tarve virustutkimukselle ei kuitenkaan lopu siihen, eikä edes joskus mahdollisesti saatavaan covid-19-rokotteeseen.

– Meille tulee seuraavaksi jokin uusi tauti x, joka on tarttunut eläimistä ihmisiin, ja sitä varten tarvitsemme tätä infrastruktuuria ja koko tätä tiedeyhteisön osaamista tästä alueesta, Renkonen sanoo. 

Teksti:KATI KELOLA/HY

23.6.2020/EC