link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Kor­ti­kos­te­roi­di­hoi­toa ras­kausai­ka­na saa­nei­den äi­tien lap­sil­la mui­ta enem­män ke­hi­tyk­sen ja käyt­täy­ty­mi­sen häi­riöi­tä



 
Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä äidille annettava kortikosteroidihoito on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja. Hoidon saaneilla lapsilla todetaan kuitenkin enemmän psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä kuin muilla lapsilla, kertoo Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

Ero on havaittavissa erityisesti täysiaikaisina syntyneillä, käy ilmi arvostetussa JAMA-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Kortikosteroidihoidon jälkeen täysiaikaisena syntyneistä 8,9 prosentilla oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriö. Hoitoa saamattomien äitien lapsista häiriö oli 6,3 prosentilla.

Kortikosteroidihoito on ollut rutiinihoitoa Suomessa jo 30 vuoden ajan. Sitä suositellaan annettavaksi ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskausviikolla 34 tai aiemmin, erityistilanteissa myös myöhemmässä vaiheessa. Kortikosteroidi on kortisolin lailla vaikuttava lääke, joka parantaa ennenaikaisesti eli keskosena syntyvän lapsen ennustetta. Lääke nopeuttaa keskosen elimistön ja erityisesti keuhkojen kypsymistä niin, että elimistö kestää paremmin ennenaikaisen syntymän aiheuttaman rasituksen.

Tutkimuksessa käytettiin THL:n ylläpitämien syntyneiden lasten rekisterin ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Tutkijat seurasivat yli 670 000 lasta, jotka syntyivät yksisikiöisenä raskaudesta vuosina 2006–2017. Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoidon uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen vuoksi.

Kor­ti­kos­te­roi­di­hoi­to on te­ho­kas – pit­kän ai­ka­vä­lin hyö­ty­jä ja hait­to­ja kui­ten­kin hyvä poh­tia

Tutkijat korostavat, että kortikosteroidihoito on tehokas ja erityisesti pienimpinä syntyvien keskosten kohdalla mahdollisesti hengen pelastava hoito. Viime vuosina on kuitenkin pohdittu hoidon laajentamista raskausviikon 34 jälkeen. Suomessakin sitä suositellaan suunnitellun keisarileikkauksen tapaisissa erityistilanteissa viikolle 36 asti. Raskausviikolla 36 tarkoitetaan raskauden kestoa 36 viikkoon ja 6 päivään asti.

– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta. Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat pohdittaessa hoidon laajentamista näille myöhemmille raskausviikoille, jolloin syntyvien keskosten ennuste on etenkin korkean tulotason maissa erinomainen, professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta ja THL:stä sanoo.

– Kortikosteroidihoidon saaneista äideistä 45 prosenttia synnytti lapsen täysiaikaisena. Tämä kertoo siitä, että ennenaikaista syntymää on usein vaikea ennustaa, hän lisää.

Gee­nit, tu­pa­koin­ti ja muut te­ki­jät ei­vät se­li­tä löy­dös­tä

Tutkimuksessa otettiin huomioon ennenaikaiseen syntymään liittyvät taustatekijät, kuten raskaushäiriöt ja tupakointi raskauden aikana. Tutkimuksessa myös verrattiin keskenään täysiaikaisena syntyneitä sisaruspareja, joissa äiti oli saanut kortikosteroidia vain toista lasta odottaessaan.

Myös sisarusparivertailussa kortikosteroidille altistuneilla lapsilla todettiin useammin jokin psykologisen kehityksen, tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö, joten esimerkiksi perheen yhteiset geneettiset tai ympäristötekijät eivät selitä tutkimuslöydöstä.

Mikään yksittäinen häiriö ei selittänyt havaittuja eroja täysiaikaisena syntyneillä. Kortikosteroidihoitoa saaneiden keskosina syntyneillä lapsilla oli kuitenkin vähemmän kehitysvammaisuutta, mikä heijastaa hoidon suojaavaa vaikutusta.

– Esimerkiksi eläintutkimusten perusteella kortikosteroidien tiedetään vaikuttavan hermoston kehitykseen. Seurantatutkimuksella ei pystytä varmasti osoittamaan, johtuvatko havaitut häiriöt kortikosteroidihoidosta vai voitaisiinko ne selittää joillakin muilla taustatekijöillä. Tutkimuksessa käytetyt taustatekijät eivät kuitenkaan selittäneet näitä häiriöitä, professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sanoo.

Li­sä­tie­to­ja:

Katri Räikkönen, psykologian professori, Helsingin yliopisto
Puh. 029 412 9620
Sähköposti: katri.raikkonen@helsinki.fi

Eero Kajantie, elämänkaarilääketieteen professori, Oulun yliopisto ja THL
Puh. 029 524 8610
Sähköposti: eero.kajantie@thl.fi

Mika Gissler, tutkimusprofessori, THL
Puh. 029 524 7279
Sähköposti: mika.gissler@thl.fi

Viite: Räikkönen, K., Gissler, M., Kajantie, E. Associations Between Maternal Antenatal 

Teksti: Helsingin yliopisto, THL

20.5.2020/ec 

Kor­ti­kos­te­roi­di­hoi­toa ras­kausai­ka­na saa­nei­den äi­tien lap­sil­la mui­ta enem­män ke­hi­tyk­sen ja käyt­täy­ty­mi­sen häi­riöi­tä



 
Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä äidille annettava kortikosteroidihoito on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja. Hoidon saaneilla lapsilla todetaan kuitenkin enemmän psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä kuin muilla lapsilla, kertoo Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

Ero on havaittavissa erityisesti täysiaikaisina syntyneillä, käy ilmi arvostetussa JAMA-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Kortikosteroidihoidon jälkeen täysiaikaisena syntyneistä 8,9 prosentilla oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriö. Hoitoa saamattomien äitien lapsista häiriö oli 6,3 prosentilla.

Kortikosteroidihoito on ollut rutiinihoitoa Suomessa jo 30 vuoden ajan. Sitä suositellaan annettavaksi ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskausviikolla 34 tai aiemmin, erityistilanteissa myös myöhemmässä vaiheessa. Kortikosteroidi on kortisolin lailla vaikuttava lääke, joka parantaa ennenaikaisesti eli keskosena syntyvän lapsen ennustetta. Lääke nopeuttaa keskosen elimistön ja erityisesti keuhkojen kypsymistä niin, että elimistö kestää paremmin ennenaikaisen syntymän aiheuttaman rasituksen.

Tutkimuksessa käytettiin THL:n ylläpitämien syntyneiden lasten rekisterin ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Tutkijat seurasivat yli 670 000 lasta, jotka syntyivät yksisikiöisenä raskaudesta vuosina 2006–2017. Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoidon uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen vuoksi.

Kor­ti­kos­te­roi­di­hoi­to on te­ho­kas – pit­kän ai­ka­vä­lin hyö­ty­jä ja hait­to­ja kui­ten­kin hyvä poh­tia

Tutkijat korostavat, että kortikosteroidihoito on tehokas ja erityisesti pienimpinä syntyvien keskosten kohdalla mahdollisesti hengen pelastava hoito. Viime vuosina on kuitenkin pohdittu hoidon laajentamista raskausviikon 34 jälkeen. Suomessakin sitä suositellaan suunnitellun keisarileikkauksen tapaisissa erityistilanteissa viikolle 36 asti. Raskausviikolla 36 tarkoitetaan raskauden kestoa 36 viikkoon ja 6 päivään asti.

– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta. Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat pohdittaessa hoidon laajentamista näille myöhemmille raskausviikoille, jolloin syntyvien keskosten ennuste on etenkin korkean tulotason maissa erinomainen, professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta ja THL:stä sanoo.

– Kortikosteroidihoidon saaneista äideistä 45 prosenttia synnytti lapsen täysiaikaisena. Tämä kertoo siitä, että ennenaikaista syntymää on usein vaikea ennustaa, hän lisää.

Gee­nit, tu­pa­koin­ti ja muut te­ki­jät ei­vät se­li­tä löy­dös­tä

Tutkimuksessa otettiin huomioon ennenaikaiseen syntymään liittyvät taustatekijät, kuten raskaushäiriöt ja tupakointi raskauden aikana. Tutkimuksessa myös verrattiin keskenään täysiaikaisena syntyneitä sisaruspareja, joissa äiti oli saanut kortikosteroidia vain toista lasta odottaessaan.

Myös sisarusparivertailussa kortikosteroidille altistuneilla lapsilla todettiin useammin jokin psykologisen kehityksen, tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriö, joten esimerkiksi perheen yhteiset geneettiset tai ympäristötekijät eivät selitä tutkimuslöydöstä.

Mikään yksittäinen häiriö ei selittänyt havaittuja eroja täysiaikaisena syntyneillä. Kortikosteroidihoitoa saaneiden keskosina syntyneillä lapsilla oli kuitenkin vähemmän kehitysvammaisuutta, mikä heijastaa hoidon suojaavaa vaikutusta.

– Esimerkiksi eläintutkimusten perusteella kortikosteroidien tiedetään vaikuttavan hermoston kehitykseen. Seurantatutkimuksella ei pystytä varmasti osoittamaan, johtuvatko havaitut häiriöt kortikosteroidihoidosta vai voitaisiinko ne selittää joillakin muilla taustatekijöillä. Tutkimuksessa käytetyt taustatekijät eivät kuitenkaan selittäneet näitä häiriöitä, professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sanoo.

Li­sä­tie­to­ja:

Katri Räikkönen, psykologian professori, Helsingin yliopisto
Puh. 029 412 9620
Sähköposti: katri.raikkonen@helsinki.fi

Eero Kajantie, elämänkaarilääketieteen professori, Oulun yliopisto ja THL
Puh. 029 524 8610
Sähköposti: eero.kajantie@thl.fi

Mika Gissler, tutkimusprofessori, THL
Puh. 029 524 7279
Sähköposti: mika.gissler@thl.fi

Viite: Räikkönen, K., Gissler, M., Kajantie, E. Associations Between Maternal Antenatal 

Teksti: Helsingin yliopisto, THL

20.5.2020/ec