link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Tut­ki­jat ke­rää­vät ko­ro­na­vi­rus­po­ti­lai­den gee­ni­tie­toa sel­vit­tääk­seen, al­tis­taa­ko pe­ri­mä va­ka­vil­le oi­reil­le

 

Andrea Gannan (vas.) tutkimusryhmään kuuluvat Aoxing Liu, Mattia Cordioli, Sakari Jukarainen ja  Mari Niemi.Tutkimus etenee myös etäyhteyksin. Andrea Gannan (vas.) tutkimusryhmän jäseniä: Aoxing Liu, Mattia Cordioli, Sakari Jukarainen ja Mari Niemi.
Kuva: Data Science - Genetic Epidemiology Lab

Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkijat etsivät geeneistä tietoa, jonka avulla lääkärit voisivat valita potilaalle osuvimman hoidon. Tavoite on myös auttaa löytämään COVID-19-tautiin tehoavia lääkkeitä.

Löytyisikö ihmisten geeneistä selitys sille, miten vakava koronavirusinfektiosta eri ihmisillä tulee? Tätä ei vielä tiedetä. Tutkijat kuitenkin uskovat, että geneettiset tekijät voivat vaikuttaa taudin yksilölliseen etenemiseen.

Tilastollisen genetiikan ja epidemiologian tutkija Andrea Ganna ja hänen kollegansa ovat seuranneet COVID-19-pandemian vaiheita tiiviisti.

– Me halusimme kantaa kortemme kekoon, kertoo Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissä työskentelevä Ganna.

Maaliskuussa Ganna kollegoineen aloitti kansainvälisen yhteistyöprojektin, jossa he etsivät koronaviruspotilaiden DNA-näytteistä yhteyksiä sairastumisalttiuteen ja taudin vaikeusasteeseen.

– Osalla COVID-19-taudin oireet ovat lieviä, mutta toisille tulee vaikea keuhkokuume. Hypoteesimme on, että yksilöiden genetiikka voi selittää vaihtelua koronaoireissa. Me haluamme etsiä potilaiden DNA:sta mutaatioita, jotka voisivat selittää sitä, miten vakava taudista tulee, Ganna kertoo.

Projektin hyödyt näkyisivät niin lääkekehityksessä kuin potilaiden hoidon järjestämisessä.

– Tiedämme, että tietyt lääkkeet kohdistuvat tiettyihin geeneihin. Jos näissä geeneissä olevat mutaatiot liittyvät myös COVID-19-sairauden vaikeusasteeseen, on mahdollista, että tätä lääkettä voisi melko helposti ja nopeasti käyttää myös koronavirusinfektion hoitoon. Jos taas ilmenee, että osalla ihmisistä on alhainen geneettinen riski saada vakavia oireita, tätä tietoa voitaisiin käyttää hoidon priorisointiin, Ganna kertoo.

Da­tan ke­ruu käyn­nis­sä

Ganna kollegoineen on pyytänyt biopankkeja, sairaaloita ja tutkimuslaitoksia ympäri maailman toimittamaan dataa koronaviruspotilaiden DNA-näytteistä. Kiinnostuneet laitokset voivat ilmoittautua mukaan aloitteen verkkosivuilla.

Gannan ryhmä ei käsittele DNA-näytteitä vaan näytteiden lähettäjien esikäsittelemää geneettistä informaatiota, josta voi etsiä tietoa datatieteen menetelmin. FIMMin johtaja Mark Daly on puolestaan luvannut, että FIMM tekee DNA:n genotyypityksiä ja analyysejä, jos jollain laitoksella ei ole resursseja tehdä sitä itse. Gannan ryhmä muokkaa DNA-tiedot yhtenäiseen muotoon ja julkaisee ne tiedeyhteisön saataville.

Maaliskuussa alkanut aloite on kerännyt jo kymmenkunta kumppania ympäri maailman. Merkittävää yhteistyötä tehdään italialaisen Sienan yliopiston kanssa. Sienan yliopiston tutkijat keräävät näytteitä 11 sairaalasta Pohjois-Italiassa. Ensimmäiset näytteet tulevat FIMMiin kuukauden kuluessa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL aloittaa oman kansallisen tutkimuksensa vakaville koronan oireille altistavista tekijöistä. Tutkimus osallistuu itsenäisenä tutkimuksena myös tähän kansainväliseen yhteistyöprojektiin.

Yh­tei­sö ha­lu­aa auttaa – avoi­muus nyt tär­kein­tä

Vaikka aloite on uusi, tiedeyhteisön halu auttaa on jo käynyt ilmi. Ganna kertoo, että dataa analysoimaan on ilmoittautunut vapaaehtoisia tutkijoita, ja tutkijat kommunikoivat keskenään etäyhteyksin. Avoimuudessa ja pyyteettömyydessä on Gannan mielestä jotain uutta.

– Usein tutkijat haluavat olla ensimmäisiä, jotka tekevät jonkin löydön ja pääsevät julkaisemaan sen. Tässä projektissa kaikki hakevat kuitenkin isompaa hyötyä.

Tutkimuksella on pohjoisitalialaiselle Gannalle myös henkilökohtainen merkitys.

– Olen kotoisin Lombardiasta, jossa koronavirustartuntoja on ollut eniten Italiassa. Tunnen ihmisiä, jotka ovat sairastuneet vakavasti, joten kyllä tässä on myös henkilökohtainen komponentti.

Lisätiedot: 
Andrea Ganna 
Vanhempi tutkija, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
andrea.ganna@helsinki.fi
0504729820

Lue lisää:
COVID-19 Host Genetics Initiative -hankkeen verkkosivu
Andrea Gannan johtaman geneettisen epidemiologian tutkimusryhmä

Andrea Gan­na

Julkaisut ja yhteystiedot

Ko­ro­na­vi­rus­tut­ki­mus tar­vit­see no­peas­ti li­sää re­surs­se­ja

Helsingin yliopistolla on kaksi tavoitetta: haluamme olla mukana ratkaisemassa akuuttia kriisiä sekä estää vastaavaa kriisiä puhkeamasta uudelleen. Tutkijamme kehittävät kiivaasti uutta diagnostiikkaa ja lääkehoitoja COVID-19- taudin hoitoon. Lisäksi varaudumme tuleviin haasteisiin esimerkiksi kehittämällä ennakoivia diagnoosimenetelmiä. Nyt tehtävällä tutkimuksella on äärettömän suuri merkitys terveydenhuollon ja yhteiskuntien toimintakyvylle niin Suomessa kuin globaalisti.

Voit olla mukana tukemassa ratkaisujen löytymistä lahjoittamalla tutkimukselle. Lahjoituksilla on suuri merkitys nyt, sillä kiireellinen tutkimus tarvitsee myös rahoitusta nopeasti.

Tue tutkimusta

Lue lisää COVID-19 -sivulta, joka kokoaa tutkijoiden ja tutkimusryhmien pandemiaan liittyvää työtä. Yhteistyössä ovat mukana myös HUS ja THL.

Teksti: Aino Pekkarinen 

1.4.2020/kv 


 

 

 

Tut­ki­jat ke­rää­vät ko­ro­na­vi­rus­po­ti­lai­den gee­ni­tie­toa sel­vit­tääk­seen, al­tis­taa­ko pe­ri­mä va­ka­vil­le oi­reil­le

 

Andrea Gannan (vas.) tutkimusryhmään kuuluvat Aoxing Liu, Mattia Cordioli, Sakari Jukarainen ja  Mari Niemi.Tutkimus etenee myös etäyhteyksin. Andrea Gannan (vas.) tutkimusryhmän jäseniä: Aoxing Liu, Mattia Cordioli, Sakari Jukarainen ja Mari Niemi.
Kuva: Data Science - Genetic Epidemiology Lab

Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkijat etsivät geeneistä tietoa, jonka avulla lääkärit voisivat valita potilaalle osuvimman hoidon. Tavoite on myös auttaa löytämään COVID-19-tautiin tehoavia lääkkeitä.

Löytyisikö ihmisten geeneistä selitys sille, miten vakava koronavirusinfektiosta eri ihmisillä tulee? Tätä ei vielä tiedetä. Tutkijat kuitenkin uskovat, että geneettiset tekijät voivat vaikuttaa taudin yksilölliseen etenemiseen.

Tilastollisen genetiikan ja epidemiologian tutkija Andrea Ganna ja hänen kollegansa ovat seuranneet COVID-19-pandemian vaiheita tiiviisti.

– Me halusimme kantaa kortemme kekoon, kertoo Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissä työskentelevä Ganna.

Maaliskuussa Ganna kollegoineen aloitti kansainvälisen yhteistyöprojektin, jossa he etsivät koronaviruspotilaiden DNA-näytteistä yhteyksiä sairastumisalttiuteen ja taudin vaikeusasteeseen.

– Osalla COVID-19-taudin oireet ovat lieviä, mutta toisille tulee vaikea keuhkokuume. Hypoteesimme on, että yksilöiden genetiikka voi selittää vaihtelua koronaoireissa. Me haluamme etsiä potilaiden DNA:sta mutaatioita, jotka voisivat selittää sitä, miten vakava taudista tulee, Ganna kertoo.

Projektin hyödyt näkyisivät niin lääkekehityksessä kuin potilaiden hoidon järjestämisessä.

– Tiedämme, että tietyt lääkkeet kohdistuvat tiettyihin geeneihin. Jos näissä geeneissä olevat mutaatiot liittyvät myös COVID-19-sairauden vaikeusasteeseen, on mahdollista, että tätä lääkettä voisi melko helposti ja nopeasti käyttää myös koronavirusinfektion hoitoon. Jos taas ilmenee, että osalla ihmisistä on alhainen geneettinen riski saada vakavia oireita, tätä tietoa voitaisiin käyttää hoidon priorisointiin, Ganna kertoo.

Da­tan ke­ruu käyn­nis­sä

Ganna kollegoineen on pyytänyt biopankkeja, sairaaloita ja tutkimuslaitoksia ympäri maailman toimittamaan dataa koronaviruspotilaiden DNA-näytteistä. Kiinnostuneet laitokset voivat ilmoittautua mukaan aloitteen verkkosivuilla.

Gannan ryhmä ei käsittele DNA-näytteitä vaan näytteiden lähettäjien esikäsittelemää geneettistä informaatiota, josta voi etsiä tietoa datatieteen menetelmin. FIMMin johtaja Mark Daly on puolestaan luvannut, että FIMM tekee DNA:n genotyypityksiä ja analyysejä, jos jollain laitoksella ei ole resursseja tehdä sitä itse. Gannan ryhmä muokkaa DNA-tiedot yhtenäiseen muotoon ja julkaisee ne tiedeyhteisön saataville.

Maaliskuussa alkanut aloite on kerännyt jo kymmenkunta kumppania ympäri maailman. Merkittävää yhteistyötä tehdään italialaisen Sienan yliopiston kanssa. Sienan yliopiston tutkijat keräävät näytteitä 11 sairaalasta Pohjois-Italiassa. Ensimmäiset näytteet tulevat FIMMiin kuukauden kuluessa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL aloittaa oman kansallisen tutkimuksensa vakaville koronan oireille altistavista tekijöistä. Tutkimus osallistuu itsenäisenä tutkimuksena myös tähän kansainväliseen yhteistyöprojektiin.

Yh­tei­sö ha­lu­aa auttaa – avoi­muus nyt tär­kein­tä

Vaikka aloite on uusi, tiedeyhteisön halu auttaa on jo käynyt ilmi. Ganna kertoo, että dataa analysoimaan on ilmoittautunut vapaaehtoisia tutkijoita, ja tutkijat kommunikoivat keskenään etäyhteyksin. Avoimuudessa ja pyyteettömyydessä on Gannan mielestä jotain uutta.

– Usein tutkijat haluavat olla ensimmäisiä, jotka tekevät jonkin löydön ja pääsevät julkaisemaan sen. Tässä projektissa kaikki hakevat kuitenkin isompaa hyötyä.

Tutkimuksella on pohjoisitalialaiselle Gannalle myös henkilökohtainen merkitys.

– Olen kotoisin Lombardiasta, jossa koronavirustartuntoja on ollut eniten Italiassa. Tunnen ihmisiä, jotka ovat sairastuneet vakavasti, joten kyllä tässä on myös henkilökohtainen komponentti.

Lisätiedot: 
Andrea Ganna 
Vanhempi tutkija, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
andrea.ganna@helsinki.fi
0504729820

Lue lisää:
COVID-19 Host Genetics Initiative -hankkeen verkkosivu
Andrea Gannan johtaman geneettisen epidemiologian tutkimusryhmä

Andrea Gan­na

Julkaisut ja yhteystiedot

Ko­ro­na­vi­rus­tut­ki­mus tar­vit­see no­peas­ti li­sää re­surs­se­ja

Helsingin yliopistolla on kaksi tavoitetta: haluamme olla mukana ratkaisemassa akuuttia kriisiä sekä estää vastaavaa kriisiä puhkeamasta uudelleen. Tutkijamme kehittävät kiivaasti uutta diagnostiikkaa ja lääkehoitoja COVID-19- taudin hoitoon. Lisäksi varaudumme tuleviin haasteisiin esimerkiksi kehittämällä ennakoivia diagnoosimenetelmiä. Nyt tehtävällä tutkimuksella on äärettömän suuri merkitys terveydenhuollon ja yhteiskuntien toimintakyvylle niin Suomessa kuin globaalisti.

Voit olla mukana tukemassa ratkaisujen löytymistä lahjoittamalla tutkimukselle. Lahjoituksilla on suuri merkitys nyt, sillä kiireellinen tutkimus tarvitsee myös rahoitusta nopeasti.

Tue tutkimusta

Lue lisää COVID-19 -sivulta, joka kokoaa tutkijoiden ja tutkimusryhmien pandemiaan liittyvää työtä. Yhteistyössä ovat mukana myös HUS ja THL.

Teksti: Aino Pekkarinen 

1.4.2020/kv