link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Run­sas an­ti­bioot­tien käyt­tö saat­taa al­tis­taa Par­kin­so­nin tau­dil­le


Kuva: Mostphotos

Suurempi antibioottialtistus on yhteydessä riskiin sairastua Parkinsonin tautiin, paljastaa HUSin neurologian klinikassa tehty tutkimus. Voimakkain yhteys oli laajakirjoisilla sekä anaerobisiin bakteereihin ja sieniin tehoavilla antibiooteilla. Myös antibioottialtistuksen ajankohdalla vaikutti olevan merkitystä.

– Yhteys antibioottialtistuksen ja Parkinsonin taudin välillä sopii nykykäsitykseen, jonka mukaan merkittävällä osalla potilaista Parkinson saattaa saada alkunsa suolesta, mahdollisesti mikrobiston muutoksiin liittyen, vuosia ennen liikehäiriö-oireiden ilmaantumista, sanoo tutkimusryhmän johtaja, neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans.

– Oli tiedossa, että Parkinson-potilaiden suoliston bakteerikoostumus on poikkeava, mutta syy tälle on epäselvä. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tietyt tavallisesti käytetyt antibiootit, jotka vaikuttavat vahvasti suolen mikrobistoon, voisivat olla altistava tekijä.

Suolistossa on havaittu esiintyvän Parkinsonin taudille tyypillisiä patologisia muutoksia jopa 20 vuotta ennen diagnoosia, ja ummetuksen, ärtyvän suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolistosairauksien on todettu olevan yhteydessä suurempaan riskiin sairastua Parkinsonin tautiin. Antibioottialtistus aiheuttaa muutoksia suoliston mikrobiomiin, ja niiden käytön on todettu lisäävän riskiä useisiin sairauksiin, kuten psykiatrisiin häiriöihin ja Crohnin tautiin. Nämä sairaudet tai lisääntynyt infektioalttius eivät kuitenkaan selitä nyt havaittua yhteyttä antibioottien ja Parkinsonin välillä.

– Antibioottiresistenssiongelman lisäksi mikrobilääkkeitä määrätessä olisi hyvä huomioida myös niiden mahdollisesti pitkäkestoisetkin vaikutukset suoliston mikrobiomiin ja eräiden sairauksien kehittymiseen, Scheperjans sanoo.

Antibioottialtistuksen mahdollista yhteyttä Parkinsonin tautiin tutkittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa terveydenhuollon rekistereistä poimittujen tietojen avulla. Tutkimuksessa verrattiin antibioottialtistusta vuosina 1998 - 2014 Parkinsonin tautiin sairastuneiden henkilöiden ja iän, sukupuolen sekä asuinpaikan mukaan kaltaistettujen verrokkien välillä.

Altistusta tarkasteltiin kolmella eri aikajaksolla: 1-5, 5-10 ja 10-15 vuotta ennen indeksipäivää suun kautta otettavien antibioottien ostotietojen perusteella. Altistus luokiteltiin ostettujen kuurien perusteella. Altistusta tarkasteltiin myös luokittelemalla antibiootteja niiden kemiallisen rakenteen, vaikutuskirjon ja -mekanismin mukaan.

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus ja sitä sairastaa Suomessa arviolta noin 15 000 henkilöä.

Li­sä­tie­to­ja:

Neurologian erikoislääkäri, LT Filip Scheperjans
Puh. 040 779 1575, filip.scheperjans@hus.fi

Neurologiaan erikoistuva lääkäri Tuomas Mertsalmi
Puh. 050 577 9559, tuomas.mertsalmi@hus.fi

Viite: Tuomas H. Mertsalmi MD, Eero Pekkonen MD, PhD, Filip Scheperjans MD, PhD: Antibiotic exposure and risk of Parkinson's disease in Finland: A nationwide case?control study. https://doi.org/10.1002/mds.27924

Teksti: Comms Meilahti/HUS viestintä

25.11.2019/kv 

Run­sas an­ti­bioot­tien käyt­tö saat­taa al­tis­taa Par­kin­so­nin tau­dil­le


Kuva: Mostphotos

Suurempi antibioottialtistus on yhteydessä riskiin sairastua Parkinsonin tautiin, paljastaa HUSin neurologian klinikassa tehty tutkimus. Voimakkain yhteys oli laajakirjoisilla sekä anaerobisiin bakteereihin ja sieniin tehoavilla antibiooteilla. Myös antibioottialtistuksen ajankohdalla vaikutti olevan merkitystä.

– Yhteys antibioottialtistuksen ja Parkinsonin taudin välillä sopii nykykäsitykseen, jonka mukaan merkittävällä osalla potilaista Parkinson saattaa saada alkunsa suolesta, mahdollisesti mikrobiston muutoksiin liittyen, vuosia ennen liikehäiriö-oireiden ilmaantumista, sanoo tutkimusryhmän johtaja, neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans.

– Oli tiedossa, että Parkinson-potilaiden suoliston bakteerikoostumus on poikkeava, mutta syy tälle on epäselvä. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tietyt tavallisesti käytetyt antibiootit, jotka vaikuttavat vahvasti suolen mikrobistoon, voisivat olla altistava tekijä.

Suolistossa on havaittu esiintyvän Parkinsonin taudille tyypillisiä patologisia muutoksia jopa 20 vuotta ennen diagnoosia, ja ummetuksen, ärtyvän suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolistosairauksien on todettu olevan yhteydessä suurempaan riskiin sairastua Parkinsonin tautiin. Antibioottialtistus aiheuttaa muutoksia suoliston mikrobiomiin, ja niiden käytön on todettu lisäävän riskiä useisiin sairauksiin, kuten psykiatrisiin häiriöihin ja Crohnin tautiin. Nämä sairaudet tai lisääntynyt infektioalttius eivät kuitenkaan selitä nyt havaittua yhteyttä antibioottien ja Parkinsonin välillä.

– Antibioottiresistenssiongelman lisäksi mikrobilääkkeitä määrätessä olisi hyvä huomioida myös niiden mahdollisesti pitkäkestoisetkin vaikutukset suoliston mikrobiomiin ja eräiden sairauksien kehittymiseen, Scheperjans sanoo.

Antibioottialtistuksen mahdollista yhteyttä Parkinsonin tautiin tutkittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa terveydenhuollon rekistereistä poimittujen tietojen avulla. Tutkimuksessa verrattiin antibioottialtistusta vuosina 1998 - 2014 Parkinsonin tautiin sairastuneiden henkilöiden ja iän, sukupuolen sekä asuinpaikan mukaan kaltaistettujen verrokkien välillä.

Altistusta tarkasteltiin kolmella eri aikajaksolla: 1-5, 5-10 ja 10-15 vuotta ennen indeksipäivää suun kautta otettavien antibioottien ostotietojen perusteella. Altistus luokiteltiin ostettujen kuurien perusteella. Altistusta tarkasteltiin myös luokittelemalla antibiootteja niiden kemiallisen rakenteen, vaikutuskirjon ja -mekanismin mukaan.

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus ja sitä sairastaa Suomessa arviolta noin 15 000 henkilöä.

Li­sä­tie­to­ja:

Neurologian erikoislääkäri, LT Filip Scheperjans
Puh. 040 779 1575, filip.scheperjans@hus.fi

Neurologiaan erikoistuva lääkäri Tuomas Mertsalmi
Puh. 050 577 9559, tuomas.mertsalmi@hus.fi

Viite: Tuomas H. Mertsalmi MD, Eero Pekkonen MD, PhD, Filip Scheperjans MD, PhD: Antibiotic exposure and risk of Parkinson's disease in Finland: A nationwide case?control study. https://doi.org/10.1002/mds.27924

Teksti: Comms Meilahti/HUS viestintä

25.11.2019/kv