link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Vaih­de­vuo­sien hoi­dot yk­si­löl­lis­ty­vät – hor­mo­ni­hoi­to voi eh­käis­tä myös de­men­ti­aa


Viisikymppisen naisen on hyvä tarkastella terveyttään kokonaisvaltaisesti. Itselleen kannattaa suoda aikaa.
Kuva: Ulla Sainio

Menopaussin ei tarvitse merkitä kärsimystä. Hormonikorvaushoidot auttavat monia, mutta kasvaako samalla syöpäriski?

Mielikuva vaihdevuosista on harvoin hehkeä. Kuumat aallot tuskastuttavat, seksi sattuu ja mieli on ärtynyt, kun unen laatu heikkenee. Niveliäkin kolottaa, kun naishormoni estrogeenin tuotanto hiipuu yli 50-vuotiaana. 

Samaan aikaan nainen on keskellä työelämän paineita: hänen pitäisi yrittää tehdä vaivoistaan huolimatta tehokkaasti töitä tai hakea töitä menetettyjen tilalle, vaikka menopaussi-ikäiselle se ei ole enää välttämättä helppoa. 

Suomen menopaussitutkimusseuran puheenjohtaja, Helsingin yliopiston dosentti Hanna Savolainen-Peltosella on kuitenkin lohdullisia uutisia. Vaikeat vaihdevuosivaivat ovat melko harvinaisia, ja täyden elämän jatkaminen onnistuu useimmilta naisilta ohimenevistä oireista huolimatta.

— Myös vaikeiden oireiden hoito on kohentunut ja yksilöllistynyt viime vuosina.

Hoi­toa ei pidä pit­kit­tää

20–30 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä suomalaisnaisista käyttää hormonivalmisteita. 

— Hormonihoitoa käyttävät ne, joiden elämänlaatuun vaihdevuosioireet vaikuttavat merkittävästi. Erittäin vaikeista oireista kärsii noin 20 prosenttia naisista, Savolainen-Peltonen toteaa.

Takavuosina hormonihoitoja saatettiin tarjota myös pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Nyt valmisteiden hyödyt ja riskit on opittu tuntemaan aiempaa paremmin. Enää hoitojaksoa ei suotta pitkitetä, sillä se lisäisi rintasyövän riskiä merkittävästi.

 — Viime vuosina oireita on opittu hoitamaan entistä paremmin ja täsmällisemmin. Lääkitystä annetaan vain sen aikaa kuin oireet jatkuvat. Hoitoa ei siis tarvitse jatkaa ”varmuuden vuoksi”, mutta ei myöskään lopettaa liian aikaisin, Savolainen-Peltonen toteaa.

Hoi­to­jen hyö­ty­jä ja hait­to­ja

Eniten vaihdevuosioireiden voimaan ja alkamisikään vaikuttaa perimä. Oireet jatkuvat naisella keskimäärin viidestä seitsemään vuotta. Pienellä osalla oireet jatkuvat yli 10 vuoden ajan. Oireiden loppumisen jälkeenkin nainen voi tarvita emättimen limakalvoille käytettäviä paikallisestrogeenivalmisteita. 

— Joillakin naisilla paikallisestrogeeni jää hoidoksi loppuelämäksi. Se hoitaa kuivia ja hauraita limakalvoja, mikä on tärkeää seksuaalisuudenkin kannalta. Paikallisestrogeenin käyttöön ei liity mitään pitkäaikaisriskejä.

Suun ja ihon kautta annosteltavat hormonihoidot helpottavat tehokkaasti kuumia aaltoja ja hikoiluja. Myös unen laatu paranee. Estrogeeni hidastaa luiden haurastumista, ehkäisee rasvan kertymistä vatsaonteloon ja suojaa kakkostyypin diabetekselta.  

— Kun hormonihoito aloitetaan oikea-aikaisesti, pian kuukautisten loppumisen jälkeen, estrogeeni hidastaa valtimonkovettumataudin kehittymistä, Savolainen-Peltonen sanoo.

Suomalaistutkimus on osoittanut hormonihoidon vähentävän myös verisuoniperäisen dementiakuoleman riskiä. Toisaalta pitkäaikainen hormonilääkitys lisää rintasyöpäriskiä, tiedelehti Lancetissa hiljattain julkaistu laaja tutkimus varoittaa. Paikallinen, emättimeen annosteltava hormonihoito on tästä poikkeus.

Hormonihoidon aloitus voi olla haitaksi myös silloin, jos nainen on iäkäs tai hänellä on vakava sydänsairaus.

— Tablettihormonihoitoon liittyy kohonnut laskimotukoksen riski, mutta sitä ei ole, jos hormonit annostellaan ihon kautta.

Jos nainen ei voi käyttää hormonivalmisteita, kuumia aaltoja voi lievittää myös pienellä annoksella mielialalääkettä. Luontaistuotteiden tehoa menopaussioireiden lievittäjinä ei sen sijaan ole voitu näyttää toteen. 

Lii­kun­ta lie­vit­tää oi­rei­ta

Menopaussi-iässä erityisesti uniongelmat voivat olla raskaita. Painonhallinta, liikunta ja säännölliset elintavat parantavat unta ja elämänlaatua.

— Tupakointi johtaa munasarjatoiminnan hiipumiseen vuotta tai kahta aiemmin kuin tupakoimattomilla naisilla. Lisäksi tupakointi voi pahentaa vaihdevuosioireita. Kovasti ylipainoisilla naisilla voi olla enemmän hikoilua, ja myös alkoholin käyttö saattaa pahentaa vaivoja, Savolainen-Peltonen sanoo.

Viisikymppisen naisen onkin hyvä tarkastella omaa terveyttään kokonaisvaltaisesti. Itselleen on hyvä suoda hieman huomiota ja aikaa.

— Menopaussi-iässä terveysriskit kasvavat, joten on hyvä hetki pysähtyä ja selvittää esimerkiksi verenpaine- ja kolesterolitasot. Samalla voi miettiä lääkärin kanssa, onko lisääntynyttä riskiä osteoporoosille sekä onko D-vitamiinin ja kalkin saanti kunnossa.

Pe­rus­ter­vey­den­hoi­don kuu­luu auttaa

Vaihdevuosista on alettu puhua julkisuudessa ja työelämässä vasta viime vuosina. Toki työpaikkojen kahvihuoneissa on aiemminkin vertailtu erilaisia vaivoja ja pohdittu omaa jaksamista — ainakin silloin, kun paikalla ei ole ollut miehiä eikä esimiehiä.

Menopaussiin liittyy yhä vääriä uskomuksia ja tiedon puutetta. Osa vaihdevuosi-ikäisistä naisista — ja heidän lääkäreistään — ei edelleenkään tunnista kaikkia oireita, esimerkiksi lihas- ja nivelsärkyjä, vaihdevuosiin liittyviksi. 

Monet ovat siinä käsityksessä, että vain naistentautien erikoislääkäri voi hoitaa vaihdevuosioireita, vaikka apua saa myös terveyskeskuksen yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä.

Tämä tieto voisi olla avuksi monessa perheessä, jossa joudutaan venyttämään penniä. Gynekologikäynti on silloin iso investointi. 

— Vaihdevuosien hormonihoito kuuluu perusterveydenhoidon piiriin. Ongelmatilanteissa konsultoidaan gynekologia, Hanna Savolainen-Peltonen painottaa.

Elin­tär­keät mum­mot

Evoluutiobiologian akatemiaprofessori Virpi Lummaata askarrutti jo vuosia sitten, miksi ihmisnaaraat elävät niin pitkään menopaussin jälkeen. Melkein kaikkien lajien naaraat kuolevat siinä vaiheessa, kun ne eivät voi enää saada poikasia.  

— Olemme harvinainen poikkeus. Kun meillä on menopaussi viidenkympin hujakoilla, olemme silti vielä täysin elinvoimaisia ja voimme elää vuosikymmeniä.

Vanhaksi eläminen ei ole pelkästään nykylääketieteen ansiota. Yli 70-vuotiaaksi eläminen oli täysin mahdollista aiemmillakin vuosisadoilla — jos onnistui välttämään lapsuuden kulkutaudit ja aikuisuuden sodat.

Muihin eläinlajeihin verrattuna ihmisellä on erittäin pitkä lapsuusaika. Esimerkiksi simpanssinaaras hoitaa yhtä poikasta siihen asti, että tämä pärjää omillaan ja hankkii vasta sen jälkeen uuden poikasen. Ihmisäidillä on sen sijaan tyypillisesti useita lapsia samaan aikaan hoidettavanaan.

— Olemme laji, jossa äiti ei yksin pysty hoitamaan jälkeläisiään. Siihen osallistuu koko kylä tai ainakin muita lauman yksilöitä.

Tutkija alkoi kehitellä teoriaa mummojen merkityksestä kollegansa Mirkka Lahdenperän kanssa 2000-luvun alussa. Mummohypoteesi testaa sitä, olisivatko juuri vanhemmat naiset olleet historian aikana avainasemassa lasten hoitamisessa. Teoria on saanut paljon tukea eri maiden mummoja, eri-ikäisiä mummoja ja jopa elefanttisukupolvia tutkimalla.

Lummaa ja Lahdenperä tutkivat kirkonkirjoja 1700—1800-luvuilta, jolloin lapsikuolleisuus oli erittäin suurta. Jos mummo oli elossa ja läsnä perheen elämässä, lapset säilyivät todennäköisemmin hengissä kriittisistä ensimmäisistä vuosista.

— Noin kaksi–viisivuotiailla kuolleisuus oli suurta: tuolloin äiti vieroitti edellisen lapsen ja sai uuden. Kun isoäiti oli läsnä ja auttamassa, lapsilla oli paljon enemmän toivoa.

On ihmislajille täysin uusi eikä pelkästään myönteinen asetelma, että äiti jää pitkälle vapaalle, kun taloon tulee vauva.

— Siitä seuraa paljon ongelmia. Äidit eivät välttämättä jaksa kaikkea yksin. Ei meitä ole siihen tarkoitettukaan, Lummaa muistuttaa.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/07/19.

Han­na Sa­vo­lai­nen-Pel­to­nen

Kliininen opettaja

Hanna Savolainen-Peltosen julkaisut, projektit ja aktiviteetit 

Teksti: Hertta-Mari Kaukonen 

21.10.2019/kv 

Vaih­de­vuo­sien hoi­dot yk­si­löl­lis­ty­vät – hor­mo­ni­hoi­to voi eh­käis­tä myös de­men­ti­aa


Viisikymppisen naisen on hyvä tarkastella terveyttään kokonaisvaltaisesti. Itselleen kannattaa suoda aikaa.
Kuva: Ulla Sainio

Menopaussin ei tarvitse merkitä kärsimystä. Hormonikorvaushoidot auttavat monia, mutta kasvaako samalla syöpäriski?

Mielikuva vaihdevuosista on harvoin hehkeä. Kuumat aallot tuskastuttavat, seksi sattuu ja mieli on ärtynyt, kun unen laatu heikkenee. Niveliäkin kolottaa, kun naishormoni estrogeenin tuotanto hiipuu yli 50-vuotiaana. 

Samaan aikaan nainen on keskellä työelämän paineita: hänen pitäisi yrittää tehdä vaivoistaan huolimatta tehokkaasti töitä tai hakea töitä menetettyjen tilalle, vaikka menopaussi-ikäiselle se ei ole enää välttämättä helppoa. 

Suomen menopaussitutkimusseuran puheenjohtaja, Helsingin yliopiston dosentti Hanna Savolainen-Peltosella on kuitenkin lohdullisia uutisia. Vaikeat vaihdevuosivaivat ovat melko harvinaisia, ja täyden elämän jatkaminen onnistuu useimmilta naisilta ohimenevistä oireista huolimatta.

— Myös vaikeiden oireiden hoito on kohentunut ja yksilöllistynyt viime vuosina.

Hoi­toa ei pidä pit­kit­tää

20–30 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä suomalaisnaisista käyttää hormonivalmisteita. 

— Hormonihoitoa käyttävät ne, joiden elämänlaatuun vaihdevuosioireet vaikuttavat merkittävästi. Erittäin vaikeista oireista kärsii noin 20 prosenttia naisista, Savolainen-Peltonen toteaa.

Takavuosina hormonihoitoja saatettiin tarjota myös pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Nyt valmisteiden hyödyt ja riskit on opittu tuntemaan aiempaa paremmin. Enää hoitojaksoa ei suotta pitkitetä, sillä se lisäisi rintasyövän riskiä merkittävästi.

 — Viime vuosina oireita on opittu hoitamaan entistä paremmin ja täsmällisemmin. Lääkitystä annetaan vain sen aikaa kuin oireet jatkuvat. Hoitoa ei siis tarvitse jatkaa ”varmuuden vuoksi”, mutta ei myöskään lopettaa liian aikaisin, Savolainen-Peltonen toteaa.

Hoi­to­jen hyö­ty­jä ja hait­to­ja

Eniten vaihdevuosioireiden voimaan ja alkamisikään vaikuttaa perimä. Oireet jatkuvat naisella keskimäärin viidestä seitsemään vuotta. Pienellä osalla oireet jatkuvat yli 10 vuoden ajan. Oireiden loppumisen jälkeenkin nainen voi tarvita emättimen limakalvoille käytettäviä paikallisestrogeenivalmisteita. 

— Joillakin naisilla paikallisestrogeeni jää hoidoksi loppuelämäksi. Se hoitaa kuivia ja hauraita limakalvoja, mikä on tärkeää seksuaalisuudenkin kannalta. Paikallisestrogeenin käyttöön ei liity mitään pitkäaikaisriskejä.

Suun ja ihon kautta annosteltavat hormonihoidot helpottavat tehokkaasti kuumia aaltoja ja hikoiluja. Myös unen laatu paranee. Estrogeeni hidastaa luiden haurastumista, ehkäisee rasvan kertymistä vatsaonteloon ja suojaa kakkostyypin diabetekselta.  

— Kun hormonihoito aloitetaan oikea-aikaisesti, pian kuukautisten loppumisen jälkeen, estrogeeni hidastaa valtimonkovettumataudin kehittymistä, Savolainen-Peltonen sanoo.

Suomalaistutkimus on osoittanut hormonihoidon vähentävän myös verisuoniperäisen dementiakuoleman riskiä. Toisaalta pitkäaikainen hormonilääkitys lisää rintasyöpäriskiä, tiedelehti Lancetissa hiljattain julkaistu laaja tutkimus varoittaa. Paikallinen, emättimeen annosteltava hormonihoito on tästä poikkeus.

Hormonihoidon aloitus voi olla haitaksi myös silloin, jos nainen on iäkäs tai hänellä on vakava sydänsairaus.

— Tablettihormonihoitoon liittyy kohonnut laskimotukoksen riski, mutta sitä ei ole, jos hormonit annostellaan ihon kautta.

Jos nainen ei voi käyttää hormonivalmisteita, kuumia aaltoja voi lievittää myös pienellä annoksella mielialalääkettä. Luontaistuotteiden tehoa menopaussioireiden lievittäjinä ei sen sijaan ole voitu näyttää toteen. 

Lii­kun­ta lie­vit­tää oi­rei­ta

Menopaussi-iässä erityisesti uniongelmat voivat olla raskaita. Painonhallinta, liikunta ja säännölliset elintavat parantavat unta ja elämänlaatua.

— Tupakointi johtaa munasarjatoiminnan hiipumiseen vuotta tai kahta aiemmin kuin tupakoimattomilla naisilla. Lisäksi tupakointi voi pahentaa vaihdevuosioireita. Kovasti ylipainoisilla naisilla voi olla enemmän hikoilua, ja myös alkoholin käyttö saattaa pahentaa vaivoja, Savolainen-Peltonen sanoo.

Viisikymppisen naisen onkin hyvä tarkastella omaa terveyttään kokonaisvaltaisesti. Itselleen on hyvä suoda hieman huomiota ja aikaa.

— Menopaussi-iässä terveysriskit kasvavat, joten on hyvä hetki pysähtyä ja selvittää esimerkiksi verenpaine- ja kolesterolitasot. Samalla voi miettiä lääkärin kanssa, onko lisääntynyttä riskiä osteoporoosille sekä onko D-vitamiinin ja kalkin saanti kunnossa.

Pe­rus­ter­vey­den­hoi­don kuu­luu auttaa

Vaihdevuosista on alettu puhua julkisuudessa ja työelämässä vasta viime vuosina. Toki työpaikkojen kahvihuoneissa on aiemminkin vertailtu erilaisia vaivoja ja pohdittu omaa jaksamista — ainakin silloin, kun paikalla ei ole ollut miehiä eikä esimiehiä.

Menopaussiin liittyy yhä vääriä uskomuksia ja tiedon puutetta. Osa vaihdevuosi-ikäisistä naisista — ja heidän lääkäreistään — ei edelleenkään tunnista kaikkia oireita, esimerkiksi lihas- ja nivelsärkyjä, vaihdevuosiin liittyviksi. 

Monet ovat siinä käsityksessä, että vain naistentautien erikoislääkäri voi hoitaa vaihdevuosioireita, vaikka apua saa myös terveyskeskuksen yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä.

Tämä tieto voisi olla avuksi monessa perheessä, jossa joudutaan venyttämään penniä. Gynekologikäynti on silloin iso investointi. 

— Vaihdevuosien hormonihoito kuuluu perusterveydenhoidon piiriin. Ongelmatilanteissa konsultoidaan gynekologia, Hanna Savolainen-Peltonen painottaa.

Elin­tär­keät mum­mot

Evoluutiobiologian akatemiaprofessori Virpi Lummaata askarrutti jo vuosia sitten, miksi ihmisnaaraat elävät niin pitkään menopaussin jälkeen. Melkein kaikkien lajien naaraat kuolevat siinä vaiheessa, kun ne eivät voi enää saada poikasia.  

— Olemme harvinainen poikkeus. Kun meillä on menopaussi viidenkympin hujakoilla, olemme silti vielä täysin elinvoimaisia ja voimme elää vuosikymmeniä.

Vanhaksi eläminen ei ole pelkästään nykylääketieteen ansiota. Yli 70-vuotiaaksi eläminen oli täysin mahdollista aiemmillakin vuosisadoilla — jos onnistui välttämään lapsuuden kulkutaudit ja aikuisuuden sodat.

Muihin eläinlajeihin verrattuna ihmisellä on erittäin pitkä lapsuusaika. Esimerkiksi simpanssinaaras hoitaa yhtä poikasta siihen asti, että tämä pärjää omillaan ja hankkii vasta sen jälkeen uuden poikasen. Ihmisäidillä on sen sijaan tyypillisesti useita lapsia samaan aikaan hoidettavanaan.

— Olemme laji, jossa äiti ei yksin pysty hoitamaan jälkeläisiään. Siihen osallistuu koko kylä tai ainakin muita lauman yksilöitä.

Tutkija alkoi kehitellä teoriaa mummojen merkityksestä kollegansa Mirkka Lahdenperän kanssa 2000-luvun alussa. Mummohypoteesi testaa sitä, olisivatko juuri vanhemmat naiset olleet historian aikana avainasemassa lasten hoitamisessa. Teoria on saanut paljon tukea eri maiden mummoja, eri-ikäisiä mummoja ja jopa elefanttisukupolvia tutkimalla.

Lummaa ja Lahdenperä tutkivat kirkonkirjoja 1700—1800-luvuilta, jolloin lapsikuolleisuus oli erittäin suurta. Jos mummo oli elossa ja läsnä perheen elämässä, lapset säilyivät todennäköisemmin hengissä kriittisistä ensimmäisistä vuosista.

— Noin kaksi–viisivuotiailla kuolleisuus oli suurta: tuolloin äiti vieroitti edellisen lapsen ja sai uuden. Kun isoäiti oli läsnä ja auttamassa, lapsilla oli paljon enemmän toivoa.

On ihmislajille täysin uusi eikä pelkästään myönteinen asetelma, että äiti jää pitkälle vapaalle, kun taloon tulee vauva.

— Siitä seuraa paljon ongelmia. Äidit eivät välttämättä jaksa kaikkea yksin. Ei meitä ole siihen tarkoitettukaan, Lummaa muistuttaa.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/07/19.

Han­na Sa­vo­lai­nen-Pel­to­nen

Kliininen opettaja

Hanna Savolainen-Peltosen julkaisut, projektit ja aktiviteetit 

Teksti: Hertta-Mari Kaukonen 

21.10.2019/kv