link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Hel­sin­gin yli­opis­ton suun­ter­vey­den ja ham­mas­lää­ke­tie­teen tutkimus hi­poo maa­il­man kär­keä

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suu- ja leukasairauksien yksikössä ilmeisesti tehdään jotain erittäin oikealla tavalla: suunterveys- ja hammaslääketiede komeilee Shanghain tieteenalakohtaisessa arvioinnissa sijalla 21.

Tämänvuotisessa Shanghain tieteenalakohtaisessa yliopistovertailussa Helsingin yliopiston ’oral sciences and dentistry’ kipusi sijalle 21, mikä on huikea saavutus. Nousu ranking-listoilla on tapahtunut nopeasti, sillä viime vuonna sijoitus oli 37. ja edellisenä vuonna 46.

Mitä lääketieteellisen tiedekunnan suu- ja leukasairauksien osastolla oikein on meneillään, kun tulokset ovat tätä luokkaa?

 

 

 

– Meillä on useita erittäin korkeatasoista tutkimusta tekeviä ryhmiä, joiden tutkimuskohteena on hyvin ajankohtaisia ja maailmanlaajuisesti suurta kiinnostusta herättäviä aiheita. Meillä on erittäin vahvaa tutkimusta muun muassa hammas- ja suusairauksien yhteydestä yleissairauksiin, ja tämä on tällä hetkellä kuuma tutkimusaihe ympäri maailmaa. Vahvoja tutkimusalueitamme ovat myös suusyöpä, kudosregeneraatio ja pään ja kasvojen kehitysbiologia, sanoo suu- ja leukasairauksien osaston johtaja, professori Leo Tjäderhane.


Professori Leo Tjäderhane
Kuva: Linda Tammisto 


Tutkimusryhmien tuottamat korkeatasoiset julkaisut tuovat runsaasti sitaatiopisteitä, joilla on suuri vaikutus yliopistovertailuissa.

– Suu- ja leukasairauksien osaston tutkimus on myös tuottanut useita patentteja, Tjäderhane huomauttaa.

 

 

 

Myös yhteisöllä ja ilmapiirillä on oma merkityksensä, sanoo hammaslääketieteen koulutusohjelman johtaja, yliopistonlehtori Terhi Karaharju-Suvanto.

– Olemme pieni ja tiivis yksikkö, teemme läheistä yhteistyötä. Meillä on tietysti omat erimielisyytemme niin kuin kaikissa työyhteisöissä, mutta kuitenkin puhallamme yhteen hiileen.

Liian suuri yksikkö ei ole tutkimuksessa hyvä asia, toteaa myös Tjäderhane. 

Yliopistonlehtori Terhi Karaharju-Suvanto
Kuva: Ari Aalto

– Tästä on näyttöä maailmalta. Kun tutkimusyksikkö paisuu liian suureksi, siitä tulee kuin hyvin varustettu tehdas: se tuottaa tehokkaasti dataa, mutta siellä ei enää synny innovaatioita.

Tjäderhane ja Karaharju-Suvanto painottavat myös HUS-yhteistyön suurta merkitystä.

– Meillä on perustutkimuksen ohella vahvaa kliinistä tutkimusta.

Tutkimus tuo tuo­reut­ta ope­tuk­seen

Vireä tutkimus heijastuu hyvällä tavalla myös opetukseen.  

– Meiltä valmistuvien hammaslääkäreiden täytyy tietysti osata käytännön työ – mehän koulutamme heitä ammattiin. On kuitenkin tärkeää, että opetukseemme välittyy se uusin tutkimustieto niin omista tutkimusryhmistämme kuin maailmalta, Karaharju-Suvanto sanoo.

Tutkimuksen vaikutus näkyy muun muassa siinä, että loppuvaiheen opetuksessa painotetaan vahvasti suunterveyden ja yleisterveyden yhteyttä.

– Opiskelijoita ohjataan huomioimaan työssään potilaan kokonaisterveys. Meillä on muun muassa ensi keväänä alkava erityinen case-kurssi, jossa käsitellään potilastapauksia tästä näkökulmasta. Tämä valmistaa heitä myös siihen, että tulevaisuudessa hammaslääkärilläkin on entistä enemmän iäkkäitä ja huonokuntoisia potilaita.

Omassa talossa olevat menestyvät tutkimusryhmät herättävät opiskelijoissa kiinnostusta tutkimustyöhön.

– Entistä suurempi osa opiskelijoistamme on aktiivisesti mukana tutkimuksessa ja entistä useammat ryhtyvät myös tekemään väitöskirjaa. Jatko-opintojen suosioon vaikuttaa tietysti myös työllisyystilanne; tohtorintutkinnosta on hyötyä tulevan työuran kannalta, Tjäderhane toteaa.

Suu- ja leukasairauksien osasto

Global Ranking of Academic Subjects 2019

Yliopiston ranking-sijoitukset

Teksti: Päivi Lehtinen

20.9.2019/kv 

 

 

Hel­sin­gin yli­opis­ton suun­ter­vey­den ja ham­mas­lää­ke­tie­teen tutkimus hi­poo maa­il­man kär­keä

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suu- ja leukasairauksien yksikössä ilmeisesti tehdään jotain erittäin oikealla tavalla: suunterveys- ja hammaslääketiede komeilee Shanghain tieteenalakohtaisessa arvioinnissa sijalla 21.

Tämänvuotisessa Shanghain tieteenalakohtaisessa yliopistovertailussa Helsingin yliopiston ’oral sciences and dentistry’ kipusi sijalle 21, mikä on huikea saavutus. Nousu ranking-listoilla on tapahtunut nopeasti, sillä viime vuonna sijoitus oli 37. ja edellisenä vuonna 46.

Mitä lääketieteellisen tiedekunnan suu- ja leukasairauksien osastolla oikein on meneillään, kun tulokset ovat tätä luokkaa?

 

 

 

– Meillä on useita erittäin korkeatasoista tutkimusta tekeviä ryhmiä, joiden tutkimuskohteena on hyvin ajankohtaisia ja maailmanlaajuisesti suurta kiinnostusta herättäviä aiheita. Meillä on erittäin vahvaa tutkimusta muun muassa hammas- ja suusairauksien yhteydestä yleissairauksiin, ja tämä on tällä hetkellä kuuma tutkimusaihe ympäri maailmaa. Vahvoja tutkimusalueitamme ovat myös suusyöpä, kudosregeneraatio ja pään ja kasvojen kehitysbiologia, sanoo suu- ja leukasairauksien osaston johtaja, professori Leo Tjäderhane.


Professori Leo Tjäderhane
Kuva: Linda Tammisto 


Tutkimusryhmien tuottamat korkeatasoiset julkaisut tuovat runsaasti sitaatiopisteitä, joilla on suuri vaikutus yliopistovertailuissa.

– Suu- ja leukasairauksien osaston tutkimus on myös tuottanut useita patentteja, Tjäderhane huomauttaa.

 

 

 

Myös yhteisöllä ja ilmapiirillä on oma merkityksensä, sanoo hammaslääketieteen koulutusohjelman johtaja, yliopistonlehtori Terhi Karaharju-Suvanto.

– Olemme pieni ja tiivis yksikkö, teemme läheistä yhteistyötä. Meillä on tietysti omat erimielisyytemme niin kuin kaikissa työyhteisöissä, mutta kuitenkin puhallamme yhteen hiileen.

Liian suuri yksikkö ei ole tutkimuksessa hyvä asia, toteaa myös Tjäderhane. 

Yliopistonlehtori Terhi Karaharju-Suvanto
Kuva: Ari Aalto

– Tästä on näyttöä maailmalta. Kun tutkimusyksikkö paisuu liian suureksi, siitä tulee kuin hyvin varustettu tehdas: se tuottaa tehokkaasti dataa, mutta siellä ei enää synny innovaatioita.

Tjäderhane ja Karaharju-Suvanto painottavat myös HUS-yhteistyön suurta merkitystä.

– Meillä on perustutkimuksen ohella vahvaa kliinistä tutkimusta.

Tutkimus tuo tuo­reut­ta ope­tuk­seen

Vireä tutkimus heijastuu hyvällä tavalla myös opetukseen.  

– Meiltä valmistuvien hammaslääkäreiden täytyy tietysti osata käytännön työ – mehän koulutamme heitä ammattiin. On kuitenkin tärkeää, että opetukseemme välittyy se uusin tutkimustieto niin omista tutkimusryhmistämme kuin maailmalta, Karaharju-Suvanto sanoo.

Tutkimuksen vaikutus näkyy muun muassa siinä, että loppuvaiheen opetuksessa painotetaan vahvasti suunterveyden ja yleisterveyden yhteyttä.

– Opiskelijoita ohjataan huomioimaan työssään potilaan kokonaisterveys. Meillä on muun muassa ensi keväänä alkava erityinen case-kurssi, jossa käsitellään potilastapauksia tästä näkökulmasta. Tämä valmistaa heitä myös siihen, että tulevaisuudessa hammaslääkärilläkin on entistä enemmän iäkkäitä ja huonokuntoisia potilaita.

Omassa talossa olevat menestyvät tutkimusryhmät herättävät opiskelijoissa kiinnostusta tutkimustyöhön.

– Entistä suurempi osa opiskelijoistamme on aktiivisesti mukana tutkimuksessa ja entistä useammat ryhtyvät myös tekemään väitöskirjaa. Jatko-opintojen suosioon vaikuttaa tietysti myös työllisyystilanne; tohtorintutkinnosta on hyötyä tulevan työuran kannalta, Tjäderhane toteaa.

Suu- ja leukasairauksien osasto

Global Ranking of Academic Subjects 2019

Yliopiston ranking-sijoitukset

Teksti: Päivi Lehtinen

20.9.2019/kv