link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Lii­kun­ta suo­jaa te­hok­kaas­ti hen­gen­vaa­ral­li­sel­ta ai­vo­ve­ren­vuo­dol­ta


Kuva: 123RF

 

Jo puoli tuntia kevyttä hikiliikuntaa neljänä päivänä viikossa laskee tappavimman aivoverenkiertohäiriön riskiä noin 20 prosenttia, kertoo tuore suomalaistutkimus.  

 

 

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on aivoverenkiertohäiriöistä kaikkein tappavin; jopa puolet sairastuneista kuolee kuukauden kuluessa. Koska SAV:n kuolleisuus on suuri, on sairaudelle altistavia tekijöitä etsitty kuumeisesti ympäri maailmaa viimeisten vuosikymmenien ajan. Aikaisemmin tupakoinnin ja korkean verenpaineen on todettu nostavan riskiä sairastua SAV-vuotoon, mutta liikunnan vaikutuksista on ollut vain vähän tutkimusnäyttöä.

Arvostetussa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu suomalainen seurantatutkimus selvitti noin 70 000 suomalaisesta koostuvan FINRISKI-aineiston avulla liikunnan vaikutusta SAV-riskiin. Tutkimustulosten mukaan jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa laskee SAV-riskiä noin viidellä prosentilla, ja hyöty kasvaa samassa suhteessa lisääntyneen liikunnan kanssa. Hyöty on mahdollista saavuttaa myös esimerkiksi liikkumalla työmatkat kävellen, pyörällä tai vaikkapa hiihtäen.

 

 

– Jo kevyt hikiliikunta, kuten puolen tunnin kävely- tai pyöräilylenkki neljänä päivänä viikossa, laskee SAV-riskiä noin 20 prosenttia iästä ja sukupuolesta riippumatta, kertoo julkaisun ensimmäinen kirjoittaja, lääkäri Joni Lindbohm.

– Sinällään löydös ei ole yllättävä, koska liikunnan tiedetään olevan hyväksi myös monen muun sydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä. Hyödyn suuruus ja laaja-alaisuus eri ihmisjoukoilla oli kuitenkin positiivinen yllätys. 

Sairaalaan tuodut SAV-potilaat ovat usein kriittisesti sairaita. Neurokirurgi Miikka Korja tapaamassa potilasta HUSin neurokirurgisella teho- ja valvontaosastolla. 

Suhteessa muihin SAV:n riskitekijöihin, tupakointiin ja korkeaan verenpaineeseen, lisääntyneen liikunnan vaikutus on niin ikään tutkimuksen mukaan suotuisa. Etenkin tupakoitsijoilla liikunta laskee riskiä jopa noin kaksi kertaa enemmän kuin muulla väestöllä.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että tupakointi on edelleen SAV:n tärkein riskitekijä ja tupakoinnin lopettaminen ensisijainen keino ehkäistä taudin ilmaantuvuutta, sanoo Lindbohm.

SA-vuodoista suurin osa on peräisin aivovaltimopullistumien eli aneurysmien repeämisestä, jolloin veri vuotaa pääasiassa aivojen isoimmista valtimoista aivokalvojen väliseen tilaan nostaen kallonsisäistä painetta sekä heikentäen aivojen verenkiertoa.

– Vaikka liikunnan tuottaman hyödyn biologisesta vaikutusmekanismista ei SAV:n kohdalta ole tarkkaa tutkimusnäyttöä, liittynee alentunut riski elimistön yleisen – ja siis myös aivovaltimoiden seinämien – tulehdustilan vähenemiseen, kertoo neurokirurgi Miikka Korja.

SAV-riskin minimoimiseksi tärkeintä on lopettaa tupakointi, hoitaa verenpaineensa kohdalleen ja liikkua säännöllisesti, Lindbohm ja Korja summaavat.

Li­sä­tie­to­ja:

LT Joni Lindbohm, Helsingin yliopisto
Sähköposti: joni.lindbohm@helsinki.fi

Viite: Lindbohm J, Rautalin I, Jousilahti P, Salomaa V, Kaprio J, Korja M. Physical activity associates with subarachnoid hemorrhage risk– a population-based long-term cohort study. Sci Rep, 2019.

Teksti: Päivi Lehtinen 

26.6.2019/kv 

Lii­kun­ta suo­jaa te­hok­kaas­ti hen­gen­vaa­ral­li­sel­ta ai­vo­ve­ren­vuo­dol­ta


Kuva: 123RF

 

Jo puoli tuntia kevyttä hikiliikuntaa neljänä päivänä viikossa laskee tappavimman aivoverenkiertohäiriön riskiä noin 20 prosenttia, kertoo tuore suomalaistutkimus.  

 

 

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on aivoverenkiertohäiriöistä kaikkein tappavin; jopa puolet sairastuneista kuolee kuukauden kuluessa. Koska SAV:n kuolleisuus on suuri, on sairaudelle altistavia tekijöitä etsitty kuumeisesti ympäri maailmaa viimeisten vuosikymmenien ajan. Aikaisemmin tupakoinnin ja korkean verenpaineen on todettu nostavan riskiä sairastua SAV-vuotoon, mutta liikunnan vaikutuksista on ollut vain vähän tutkimusnäyttöä.

Arvostetussa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu suomalainen seurantatutkimus selvitti noin 70 000 suomalaisesta koostuvan FINRISKI-aineiston avulla liikunnan vaikutusta SAV-riskiin. Tutkimustulosten mukaan jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa laskee SAV-riskiä noin viidellä prosentilla, ja hyöty kasvaa samassa suhteessa lisääntyneen liikunnan kanssa. Hyöty on mahdollista saavuttaa myös esimerkiksi liikkumalla työmatkat kävellen, pyörällä tai vaikkapa hiihtäen.

 

 

– Jo kevyt hikiliikunta, kuten puolen tunnin kävely- tai pyöräilylenkki neljänä päivänä viikossa, laskee SAV-riskiä noin 20 prosenttia iästä ja sukupuolesta riippumatta, kertoo julkaisun ensimmäinen kirjoittaja, lääkäri Joni Lindbohm.

– Sinällään löydös ei ole yllättävä, koska liikunnan tiedetään olevan hyväksi myös monen muun sydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä. Hyödyn suuruus ja laaja-alaisuus eri ihmisjoukoilla oli kuitenkin positiivinen yllätys. 

Sairaalaan tuodut SAV-potilaat ovat usein kriittisesti sairaita. Neurokirurgi Miikka Korja tapaamassa potilasta HUSin neurokirurgisella teho- ja valvontaosastolla. 

Suhteessa muihin SAV:n riskitekijöihin, tupakointiin ja korkeaan verenpaineeseen, lisääntyneen liikunnan vaikutus on niin ikään tutkimuksen mukaan suotuisa. Etenkin tupakoitsijoilla liikunta laskee riskiä jopa noin kaksi kertaa enemmän kuin muulla väestöllä.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että tupakointi on edelleen SAV:n tärkein riskitekijä ja tupakoinnin lopettaminen ensisijainen keino ehkäistä taudin ilmaantuvuutta, sanoo Lindbohm.

SA-vuodoista suurin osa on peräisin aivovaltimopullistumien eli aneurysmien repeämisestä, jolloin veri vuotaa pääasiassa aivojen isoimmista valtimoista aivokalvojen väliseen tilaan nostaen kallonsisäistä painetta sekä heikentäen aivojen verenkiertoa.

– Vaikka liikunnan tuottaman hyödyn biologisesta vaikutusmekanismista ei SAV:n kohdalta ole tarkkaa tutkimusnäyttöä, liittynee alentunut riski elimistön yleisen – ja siis myös aivovaltimoiden seinämien – tulehdustilan vähenemiseen, kertoo neurokirurgi Miikka Korja.

SAV-riskin minimoimiseksi tärkeintä on lopettaa tupakointi, hoitaa verenpaineensa kohdalleen ja liikkua säännöllisesti, Lindbohm ja Korja summaavat.

Li­sä­tie­to­ja:

LT Joni Lindbohm, Helsingin yliopisto
Sähköposti: joni.lindbohm@helsinki.fi

Viite: Lindbohm J, Rautalin I, Jousilahti P, Salomaa V, Kaprio J, Korja M. Physical activity associates with subarachnoid hemorrhage risk– a population-based long-term cohort study. Sci Rep, 2019.

Teksti: Päivi Lehtinen 

26.6.2019/kv