link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Suomalaiset syöpätutkijat löysivät uuden signaaliteiden evoluution mekanismin

Helsingin yliopiston tutkijat ovat havainneet evoluution aikana tapahtuneen merkittävän muutoksen Hedgehog-kasvutekijän signaalinvälityksessä. Havainto auttaa ymmärtämään paremmin ihmisen alkionkehitystä ja syövän syntyyn vaikuttavia geneettisiä muutoksia.

Professori Jussi Taipaleen (HY ja KTL) johdolla tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistaan arvostetussa Developmental Cell -tiedelehdessä 7.2.2006. Taipaleen Biomedicum Helsingissä toimiva tutkimusryhmä kuuluu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmaan ja Kansanterveyslaitoksen molekyylilääketieteen osastoon.

Professori Taipaleen ryhmä on myös osa Suomen Akatemian genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikköä.

Eri eläinryhmissä alkionkehitystä säätelevät hämmästyttävän samankaltaiset geenit, joista suuri osa on alun perin löydetty tutkittaessa tunnetuinta monisoluista geneettistä malliorganismia, banaanikärpästä. Kehityksen aikana solut säätelevät toistensa kasvua ja erilaistumista erittämällä viestimolekyylejä eli kasvutekijöitä, jotka sitoutuvat toisten solujen pinnalla oleviin reseptoreihin. Näiltä reseptoreilta signaali välittyy solun tumaan useiden proteiinien muodostaman signaalitien kautta, lopulta aktivoiden niin kutsutut transkriptiotekijät, jotka vaikuttavat geenien luentaan.

Aiemmin on havaittu, että signaaliteiden komponentit ovat säilyneet hyvin läpi evoluution, ja samat signaalitiet säätelevät esimerkiksi ihmisen käden ja kärpäsen siiven kehitystä. Evoluutiossa säilyneitä alkionkehitykselle tärkeitä geenejä voidaankin pitää työkaluina, jotka yhdessä muodostavat eräänlaisen kehityksen työkalupakin. Monimutkaisten signaaliteiden kehittymistä ei kuitenkaan tunneta tarkasti, ja signaaliteiden olemassaoloa on jopa käytetty argumenttina evoluutioteoriaa vastaan.

Taipaleen tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa tutkitaan syövän kehitykseen altistavien keskeisten signaalinvälitysreittien - joihin myös Hedgehog (Hh)-signaalitie kuuluu - roolia syövässä.

Koska useat aiemmin banaanikärpäseltä löydetyt Hh-signaalitiehen vaikuttavat geenit ovat osoittautuneet syöpägeeneiksi, ryhmän tutkija Markku Varjosalo eristi hiirestä geenin, joka on banaanikärpäsen Hh-signaalitien niin kutsutun Costal-2-geenin läheisin sukulainen. Ilmeni kuitenkin, että geeni ei nisäkkäissä toimikaan kasvunrajoitegeeninä. Sen sijaan tutkijat havaitsivat että Hedgehog-signaalinvälitysreitin aktiivisuutta nisäkkäillä rajoittaa kasvunrajoitegeeni Su(Fu), jolla on banaanikärpäsessä vain erittäin pieni rooli Hh-signaalitien toiminnassa. Kärpäsen Hh-signaalitie näyttäisi siis olevan kehittyneempi kuin ihmisen Hh-signaalitie.

Havainto on ensimmäinen raportoitu suuri muutos eläinlajien välillä säilyneeksi luultujen signaaliteiden toiminnassa. Tutkimus myös todistaa, että signaaliteiden kehitys evoluutiossa voidaan selittää mekanismilla, jossa uusia signaalitien osia liittyy olemassa olevien osien väliin.

Häiriöt ihmisen Hh-kasvutekijän signaalitien toiminnassa alkionkehityksen aikana johtavat vakaviin kehityshäiriöihin. Syntymän jälkeen tapahtuvat mutaatiot Hh-signaalitien geeneissä altistavat tyvisolusyövälle, joka on valkoihoisten yleisin syöpätyyppi, sekä medulloblastoomalle, joka on yleisin lasten ja nuorten pahanlaatuiselle aivokasvain. Keskeisten signaaliteiden toiminnan yksityiskohtainen tunteminen auttaa siten myös ymmärtämään syövän syntymekanismeja.

Nyt julkaistavassa tutkimuksessa olivat Jussi Taipaleen tutkimusryhmästä mukana Markku Varjosalo ja Song-Ping Li. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Biocentrum Helsinki, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Syöpäjärjestöt.

Lisätietoja:
Professori Jussi Taipale
Puh. 09-191 25556
Sähköposti jussi.taipale@helsinki.fi

Tutkija, FM Markku Varjosalo
Puh. 09-191 25546
Sähköposti markku.varjosalo@helsinki.fi

Suomalaiset syöpätutkijat löysivät uuden signaaliteiden evoluution mekanismin

Helsingin yliopiston tutkijat ovat havainneet evoluution aikana tapahtuneen merkittävän muutoksen Hedgehog-kasvutekijän signaalinvälityksessä. Havainto auttaa ymmärtämään paremmin ihmisen alkionkehitystä ja syövän syntyyn vaikuttavia geneettisiä muutoksia.

Professori Jussi Taipaleen (HY ja KTL) johdolla tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistaan arvostetussa Developmental Cell -tiedelehdessä 7.2.2006. Taipaleen Biomedicum Helsingissä toimiva tutkimusryhmä kuuluu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmaan ja Kansanterveyslaitoksen molekyylilääketieteen osastoon.

Professori Taipaleen ryhmä on myös osa Suomen Akatemian genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikköä.

Eri eläinryhmissä alkionkehitystä säätelevät hämmästyttävän samankaltaiset geenit, joista suuri osa on alun perin löydetty tutkittaessa tunnetuinta monisoluista geneettistä malliorganismia, banaanikärpästä. Kehityksen aikana solut säätelevät toistensa kasvua ja erilaistumista erittämällä viestimolekyylejä eli kasvutekijöitä, jotka sitoutuvat toisten solujen pinnalla oleviin reseptoreihin. Näiltä reseptoreilta signaali välittyy solun tumaan useiden proteiinien muodostaman signaalitien kautta, lopulta aktivoiden niin kutsutut transkriptiotekijät, jotka vaikuttavat geenien luentaan.

Aiemmin on havaittu, että signaaliteiden komponentit ovat säilyneet hyvin läpi evoluution, ja samat signaalitiet säätelevät esimerkiksi ihmisen käden ja kärpäsen siiven kehitystä. Evoluutiossa säilyneitä alkionkehitykselle tärkeitä geenejä voidaankin pitää työkaluina, jotka yhdessä muodostavat eräänlaisen kehityksen työkalupakin. Monimutkaisten signaaliteiden kehittymistä ei kuitenkaan tunneta tarkasti, ja signaaliteiden olemassaoloa on jopa käytetty argumenttina evoluutioteoriaa vastaan.

Taipaleen tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa tutkitaan syövän kehitykseen altistavien keskeisten signaalinvälitysreittien - joihin myös Hedgehog (Hh)-signaalitie kuuluu - roolia syövässä.

Koska useat aiemmin banaanikärpäseltä löydetyt Hh-signaalitiehen vaikuttavat geenit ovat osoittautuneet syöpägeeneiksi, ryhmän tutkija Markku Varjosalo eristi hiirestä geenin, joka on banaanikärpäsen Hh-signaalitien niin kutsutun Costal-2-geenin läheisin sukulainen. Ilmeni kuitenkin, että geeni ei nisäkkäissä toimikaan kasvunrajoitegeeninä. Sen sijaan tutkijat havaitsivat että Hedgehog-signaalinvälitysreitin aktiivisuutta nisäkkäillä rajoittaa kasvunrajoitegeeni Su(Fu), jolla on banaanikärpäsessä vain erittäin pieni rooli Hh-signaalitien toiminnassa. Kärpäsen Hh-signaalitie näyttäisi siis olevan kehittyneempi kuin ihmisen Hh-signaalitie.

Havainto on ensimmäinen raportoitu suuri muutos eläinlajien välillä säilyneeksi luultujen signaaliteiden toiminnassa. Tutkimus myös todistaa, että signaaliteiden kehitys evoluutiossa voidaan selittää mekanismilla, jossa uusia signaalitien osia liittyy olemassa olevien osien väliin.

Häiriöt ihmisen Hh-kasvutekijän signaalitien toiminnassa alkionkehityksen aikana johtavat vakaviin kehityshäiriöihin. Syntymän jälkeen tapahtuvat mutaatiot Hh-signaalitien geeneissä altistavat tyvisolusyövälle, joka on valkoihoisten yleisin syöpätyyppi, sekä medulloblastoomalle, joka on yleisin lasten ja nuorten pahanlaatuiselle aivokasvain. Keskeisten signaaliteiden toiminnan yksityiskohtainen tunteminen auttaa siten myös ymmärtämään syövän syntymekanismeja.

Nyt julkaistavassa tutkimuksessa olivat Jussi Taipaleen tutkimusryhmästä mukana Markku Varjosalo ja Song-Ping Li. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Biocentrum Helsinki, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Syöpäjärjestöt.

Lisätietoja:
Professori Jussi Taipale
Puh. 09-191 25556
Sähköposti jussi.taipale@helsinki.fi

Tutkija, FM Markku Varjosalo
Puh. 09-191 25546
Sähköposti markku.varjosalo@helsinki.fi