link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Nuorelle keliakiatutkijalle miljoonarahoitus EU:lta

FT Päivi Holopainen Helsingin yliopiston lääketieteellisen genetiikan osastolta on saanut keliakiatutkimukseensa 1,86 miljoonan euron EU-rahoituksen. Rahoitus on myönnetty neljäksi vuodeksi.

FT Päivi Holopaiselle Helsingin yliopistosta on myönnetty EU:n kuudennesta puiteohjelmasta nelivuotinen Marie Curie Excellence Grant (EXT, rahoitus huippututkimusyksikön perustamiseen), joka voidaan myöntää 850 000 - 2 miljoonan euron suuruisena. EXT voidaan myöntää nuorelle lupaavalle tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamista varten. Rahoituksesta käydään ankaraa kilpailua, joten hakijalta edellytetään vakuuttavaa näyttöä tieteellisestä pätevyydestään ja kyvykkyydestään tutkimusryhmän johtajaksi.

Päivi Holopainen tutkii keliakian perinnöllistä taustaa. Hän aloitti keliakian alttiusgeenien jäljittämisen jo opiskeluaikoinaan vuonna 1997 SPR Veripalvelussa ja väitteli aiheesta 2002. Sen jälkeen hän työskenteli tohtoritutkijana astmatutkimuksen parissa Sveitsissä, josta palasi Suomeen reilu vuosi sitten.

Holopaisen Biomedicum Helsingissä toimiva kaksihenkinen tutkimusprojekti laajenee EU-rahoituksen myötä seitsenhenkiseksi ryhmäksi. Puolet ryhmän tutkijoista palkataan EXT-rahoituksen sääntöjen mukaan ulkomailta.

"Tavoitteemme on löytää keliakialle altistavia geenejä ja selvittää niiden toimintaa, jotta pääsisimme perille keliakian syntymekanismeista. Tämä auttaisi kehittämään tulevaisuudessa uusia hoitomuotoja tai ehkä jopa keinoja keliakian ehkäisemiseksi. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla myös sairauden diagnostiikkaa pystytään parantamaan", Holopainen sanoo.

Keliakiatutkimus voi antaa myös arvokasta tietoa muiden autoimmuunitautien mekanismeista.

Keliakian ja muiden väestössä melko yleisten tautien perintötekijöiden tutkiminen vaatii huomattavan suuria potilas- ja perheaineistoja. Holopainen tekee yhteistyötä Tampereen yliopistossa toimivan professori Markku Mäen, dosentti Ilma Korponay-Szabon (Budapest), professori Juha Keren (Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet) sekä dosentti Jukka Partasen (Veripalvelu) tutkimusryhmien kanssa. Satoja keliaakikkoperheitä käsittävän suomalais-unkarilaisen aineiston laajenemisen myötä suomalaistutkijoilla tulee olemaan käytössään yksi maailman parhaista keliakia-aineistoista.

Keliakian diagnosointi ja hoitaminen on tärkeää.

Alttius keliakiaan on vahvasti perinnöllinen, mutta sairauden puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Vielä ei tiedetä, mitkä ovat ne laukaisevat tekijät vehnän, rukiin ja ohran sisältämän gluteenin ohella, jotka käynnistävät tautiprosessin.

Ainoa toistaiseksi tunnistettu keliakian alttiusgeeni on yksi kromosomissa kuusi sijaitsevista HLA-geeneistä. Lähes kaikki keliaakikot kantavat kudosantigeeneja HLA DQ2 tai DQ8. Samat HLA-kudostyypit ovat kuitenkin hyvin yleisiä myös terveessä väestössä, joten on ilmeistä, että keliakian taustalta löytyy myös muita alttiusgeenejä. Tähänastiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että alttiusgeenejä saattaa löytyä mm. ihmisen immuunijärjestelmää, ohutsuolen läpäisevyyttä tai ravintoaineiden pilkkoutumista säätelevien geenien joukosta.

Keliakiaa esiintyy noin prosentilla suomalaisista, mutta sairaus on useilla lähes oireeton. Piilevä keliakia voi hoitamattomana johtaa komplikaatioihin, kuten anemiaan, osteoporoosiin tai hedelmättömyyteen. Sairauden diagnosointi ja ruokavaliohoito on sen vuoksi tärkeää silloinkin, kun oireet ovat lievät.

Lisätietoja:
FT Päivi Holopainen
Lääketieteellisen genetiikan osasto
Helsingin yliopisto
Puh. 09-19125638, GSM 040-5544662
Sähköposti: paivi.m.holopainen@helsinki.fi
(lomalla 19. - 30.12.2005)

Nuorelle keliakiatutkijalle miljoonarahoitus EU:lta

FT Päivi Holopainen Helsingin yliopiston lääketieteellisen genetiikan osastolta on saanut keliakiatutkimukseensa 1,86 miljoonan euron EU-rahoituksen. Rahoitus on myönnetty neljäksi vuodeksi.

FT Päivi Holopaiselle Helsingin yliopistosta on myönnetty EU:n kuudennesta puiteohjelmasta nelivuotinen Marie Curie Excellence Grant (EXT, rahoitus huippututkimusyksikön perustamiseen), joka voidaan myöntää 850 000 - 2 miljoonan euron suuruisena. EXT voidaan myöntää nuorelle lupaavalle tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamista varten. Rahoituksesta käydään ankaraa kilpailua, joten hakijalta edellytetään vakuuttavaa näyttöä tieteellisestä pätevyydestään ja kyvykkyydestään tutkimusryhmän johtajaksi.

Päivi Holopainen tutkii keliakian perinnöllistä taustaa. Hän aloitti keliakian alttiusgeenien jäljittämisen jo opiskeluaikoinaan vuonna 1997 SPR Veripalvelussa ja väitteli aiheesta 2002. Sen jälkeen hän työskenteli tohtoritutkijana astmatutkimuksen parissa Sveitsissä, josta palasi Suomeen reilu vuosi sitten.

Holopaisen Biomedicum Helsingissä toimiva kaksihenkinen tutkimusprojekti laajenee EU-rahoituksen myötä seitsenhenkiseksi ryhmäksi. Puolet ryhmän tutkijoista palkataan EXT-rahoituksen sääntöjen mukaan ulkomailta.

"Tavoitteemme on löytää keliakialle altistavia geenejä ja selvittää niiden toimintaa, jotta pääsisimme perille keliakian syntymekanismeista. Tämä auttaisi kehittämään tulevaisuudessa uusia hoitomuotoja tai ehkä jopa keinoja keliakian ehkäisemiseksi. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla myös sairauden diagnostiikkaa pystytään parantamaan", Holopainen sanoo.

Keliakiatutkimus voi antaa myös arvokasta tietoa muiden autoimmuunitautien mekanismeista.

Keliakian ja muiden väestössä melko yleisten tautien perintötekijöiden tutkiminen vaatii huomattavan suuria potilas- ja perheaineistoja. Holopainen tekee yhteistyötä Tampereen yliopistossa toimivan professori Markku Mäen, dosentti Ilma Korponay-Szabon (Budapest), professori Juha Keren (Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet) sekä dosentti Jukka Partasen (Veripalvelu) tutkimusryhmien kanssa. Satoja keliaakikkoperheitä käsittävän suomalais-unkarilaisen aineiston laajenemisen myötä suomalaistutkijoilla tulee olemaan käytössään yksi maailman parhaista keliakia-aineistoista.

Keliakian diagnosointi ja hoitaminen on tärkeää.

Alttius keliakiaan on vahvasti perinnöllinen, mutta sairauden puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Vielä ei tiedetä, mitkä ovat ne laukaisevat tekijät vehnän, rukiin ja ohran sisältämän gluteenin ohella, jotka käynnistävät tautiprosessin.

Ainoa toistaiseksi tunnistettu keliakian alttiusgeeni on yksi kromosomissa kuusi sijaitsevista HLA-geeneistä. Lähes kaikki keliaakikot kantavat kudosantigeeneja HLA DQ2 tai DQ8. Samat HLA-kudostyypit ovat kuitenkin hyvin yleisiä myös terveessä väestössä, joten on ilmeistä, että keliakian taustalta löytyy myös muita alttiusgeenejä. Tähänastiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että alttiusgeenejä saattaa löytyä mm. ihmisen immuunijärjestelmää, ohutsuolen läpäisevyyttä tai ravintoaineiden pilkkoutumista säätelevien geenien joukosta.

Keliakiaa esiintyy noin prosentilla suomalaisista, mutta sairaus on useilla lähes oireeton. Piilevä keliakia voi hoitamattomana johtaa komplikaatioihin, kuten anemiaan, osteoporoosiin tai hedelmättömyyteen. Sairauden diagnosointi ja ruokavaliohoito on sen vuoksi tärkeää silloinkin, kun oireet ovat lievät.

Lisätietoja:
FT Päivi Holopainen
Lääketieteellisen genetiikan osasto
Helsingin yliopisto
Puh. 09-19125638, GSM 040-5544662
Sähköposti: paivi.m.holopainen@helsinki.fi
(lomalla 19. - 30.12.2005)