link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2018 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Hy­per­no­pea hoi­to­ket­ju ja luo­tet­ta­va diag­nos­tiik­ka – ai­voin­fark­ti­po­ti­lai­den hoi­to HUSis­sa on maa­il­man huip­pua


Helsingin yliopistolliseen sairaalaan on vuosien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena rakennettu maailman tehokkain aivoinfarktipotilaiden päivystyshoitoketju. Neurology-lehdessä vastikään julkaistu tutkimus osoittaa, että hoitoketju toimii paitsi äärimmäisen nopeasti myös luotettavasti.  
 

Helsingin yliopistollisen sairaalan neurologiseen päivystykseen kiidätetään joka päivä keskimäärin kolme potilasta, joiden epäillään saaneen aivoinfarktin ja jotka mahdollisesti tarvitsevat pikaisesti liuotushoitoa tukoksen poistamiseksi. Sadasta aivoinfarktiepäilyn takia päivystykseen tuodusta potilaasta kuitenkin vain noin joka toisella on liuotushoitoa vaativa akuutti aivoinfarkti, ja muilla oireiden taustalla on jokin muu syy. Kiireestä huolimatta diagnosointi on siksi tehtävä huolellisesti.

HYKS:ssa on jo parikymmentä vuotta rakennettu maailman tehokkainta aivoinfarktin päivystyshoitoketjua.

- Jo seitsemän vuoden ajan meillä on pystytty tutkimaan potilas - aivokuvaus mukaan luettuna - ja tekemään liuotuspäätös keskimäärin alle 20 minuutissa siitä, kun potilas saapuu sairaalan ovesta sisään, kertoo neurologian professori, osastonylilääkäri Perttu Lindsberg.

Voiko äärimmilleen kiristetty aikataulu kuitenkin kostautua diagnosoinnin laadussa? Tämän selvittämiseksi Lindsberg kollegoineen käynnisti tutkimuksen, jonka tulokset vastikään julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä. Tutkimukseen osallistui 1 015 potilasta, jotka vuosien 2013 - 2015 aikana oli tuotu Helsingin yliopistolliseen sairaalaan aivoinfarktiepäilyn vuoksi.

- Tulokset osoittivat, että sataa ambulanssin liuotusarviointiin tuomaa potilasta kohti laskennallisesti kaksi potilasta sai epätarkan diagnoosin takia aiheettomasti liuotushoidon tai jäi sitä vaille, Lindsberg kertoo.

Helpoimmin sairaalaantulovaiheen diagnoosissa erehdytään niin sanotuissa aivoinfarktia jäljittelevissä tautitiloissa, joissa oireiden taustalla on esimerkiksi epileptinen tai psyykkinen sairaustila, migreenikohtaus tai muu päänsärky tai puutuminen.

Virhediagnoosin arvioitiin vaikuttaneen jollain tavalla hoitoon 6,9 prosentilla liuotushoitoarviointiin tulleista potilaista. Osalla potilaista virhediagnoosi esimerkiksi viivästytti oikeanlaisen hoidon aloittamista. Tarkemmassa arviossa havaittiin kuitenkin, että ainoastaan kahdeksan potilaan (0,8 %) kohdalla tulovaiheen virhediagnoosi oli saattanut vaikuttaa ennusteeseen. Yksikään potilas ei kuollut virhediagnoosin seurauksena.

Suomalaistutkimus nostettiin esille myös Neurology-lehden pääkirjoituksessa, ja tutkimuksen tuloksia pidettiin vakuuttavina.

- Tulokset osoittavat, että vuosia kehittämämme aivoinfarktipotilaiden päivystyshoitoketju on sekä tehokas että turvallinen eikä hoidon laatu ole kärsinyt nopeuden kustannuksella, Lindsberg sanoo.

- Nyt meillä on myös käytössämme tärkeät vertailuluvut, joita voimme hyödyntää, kun päivystystoimintaa maassamme viritetään edelleen. Aivoinfarktin kaltaisissa vakavissa ja nopeasti vammauttavissa kansansairauksissa emme voi tinkiä piiruakaan saavutetuista laatukriteereistä, ei diagnostiikan eikä hoidon osalta. Toimintaa voidaan aina optimoida, mutta vain aikaisemman osaamisen päälle.

Lindsbergin mukaan yksi jatkokehittämisen alue on nopeiden magneettikuvausten aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen diagnosoinnissa, kun kysymyksessä on epäselväksi jäävä vaikeaselkoinen tila tai aivoinfarkti, jossa oireiden alkamisajankohta on kyseenalainen.

Lisätietoja:
Professori Perttu Lindsberg, Helsingin yliopisto ja HUS, Neurokeskus
perttu.lindsberg@hus.fi

Viite: Diagnosing cerebral ischemia with door-to-thrombolysis times below 20 minutes.
Saana Pihlasviita, MD, Olli S. Mattila, MD, Juhani Ritvonen, MD, Gerli Sibolt, MD, Sami Curtze, MD, PhD, Daniel Strbian, MD, PhD, MSc (Stroke Med), Heini Harve, MD, PhD, Mikko Pystynen, MD, Markku Kuisma, MD, PhD, Turgut Tatlisumak, MD, PhD, and Perttu J. Lindsberg, MD, PhD Neurology® 2018;0:e1-e11. doi:10.1212/WNL.0000000000005954

Editorial: Hyperacute stroke management is coming...one Mississippi, two Mississippi. Klaus Fassbender, MD, and Kevin N. Sheth, MD Neurology® 2018;0:1-2. doi:10.1212/WNL.0000000000005934

HUS: Päivystyksenä hoidettavat neurologiset oireet ja sairaudet

Teksti: Päivi Lehtinen

13.7.2018/kv

Hy­per­no­pea hoi­to­ket­ju ja luo­tet­ta­va diag­nos­tiik­ka – ai­voin­fark­ti­po­ti­lai­den hoi­to HUSis­sa on maa­il­man huip­pua


Helsingin yliopistolliseen sairaalaan on vuosien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena rakennettu maailman tehokkain aivoinfarktipotilaiden päivystyshoitoketju. Neurology-lehdessä vastikään julkaistu tutkimus osoittaa, että hoitoketju toimii paitsi äärimmäisen nopeasti myös luotettavasti.  
 

Helsingin yliopistollisen sairaalan neurologiseen päivystykseen kiidätetään joka päivä keskimäärin kolme potilasta, joiden epäillään saaneen aivoinfarktin ja jotka mahdollisesti tarvitsevat pikaisesti liuotushoitoa tukoksen poistamiseksi. Sadasta aivoinfarktiepäilyn takia päivystykseen tuodusta potilaasta kuitenkin vain noin joka toisella on liuotushoitoa vaativa akuutti aivoinfarkti, ja muilla oireiden taustalla on jokin muu syy. Kiireestä huolimatta diagnosointi on siksi tehtävä huolellisesti.

HYKS:ssa on jo parikymmentä vuotta rakennettu maailman tehokkainta aivoinfarktin päivystyshoitoketjua.

- Jo seitsemän vuoden ajan meillä on pystytty tutkimaan potilas - aivokuvaus mukaan luettuna - ja tekemään liuotuspäätös keskimäärin alle 20 minuutissa siitä, kun potilas saapuu sairaalan ovesta sisään, kertoo neurologian professori, osastonylilääkäri Perttu Lindsberg.

Voiko äärimmilleen kiristetty aikataulu kuitenkin kostautua diagnosoinnin laadussa? Tämän selvittämiseksi Lindsberg kollegoineen käynnisti tutkimuksen, jonka tulokset vastikään julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä. Tutkimukseen osallistui 1 015 potilasta, jotka vuosien 2013 - 2015 aikana oli tuotu Helsingin yliopistolliseen sairaalaan aivoinfarktiepäilyn vuoksi.

- Tulokset osoittivat, että sataa ambulanssin liuotusarviointiin tuomaa potilasta kohti laskennallisesti kaksi potilasta sai epätarkan diagnoosin takia aiheettomasti liuotushoidon tai jäi sitä vaille, Lindsberg kertoo.

Helpoimmin sairaalaantulovaiheen diagnoosissa erehdytään niin sanotuissa aivoinfarktia jäljittelevissä tautitiloissa, joissa oireiden taustalla on esimerkiksi epileptinen tai psyykkinen sairaustila, migreenikohtaus tai muu päänsärky tai puutuminen.

Virhediagnoosin arvioitiin vaikuttaneen jollain tavalla hoitoon 6,9 prosentilla liuotushoitoarviointiin tulleista potilaista. Osalla potilaista virhediagnoosi esimerkiksi viivästytti oikeanlaisen hoidon aloittamista. Tarkemmassa arviossa havaittiin kuitenkin, että ainoastaan kahdeksan potilaan (0,8 %) kohdalla tulovaiheen virhediagnoosi oli saattanut vaikuttaa ennusteeseen. Yksikään potilas ei kuollut virhediagnoosin seurauksena.

Suomalaistutkimus nostettiin esille myös Neurology-lehden pääkirjoituksessa, ja tutkimuksen tuloksia pidettiin vakuuttavina.

- Tulokset osoittavat, että vuosia kehittämämme aivoinfarktipotilaiden päivystyshoitoketju on sekä tehokas että turvallinen eikä hoidon laatu ole kärsinyt nopeuden kustannuksella, Lindsberg sanoo.

- Nyt meillä on myös käytössämme tärkeät vertailuluvut, joita voimme hyödyntää, kun päivystystoimintaa maassamme viritetään edelleen. Aivoinfarktin kaltaisissa vakavissa ja nopeasti vammauttavissa kansansairauksissa emme voi tinkiä piiruakaan saavutetuista laatukriteereistä, ei diagnostiikan eikä hoidon osalta. Toimintaa voidaan aina optimoida, mutta vain aikaisemman osaamisen päälle.

Lindsbergin mukaan yksi jatkokehittämisen alue on nopeiden magneettikuvausten aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen diagnosoinnissa, kun kysymyksessä on epäselväksi jäävä vaikeaselkoinen tila tai aivoinfarkti, jossa oireiden alkamisajankohta on kyseenalainen.

Lisätietoja:
Professori Perttu Lindsberg, Helsingin yliopisto ja HUS, Neurokeskus
perttu.lindsberg@hus.fi

Viite: Diagnosing cerebral ischemia with door-to-thrombolysis times below 20 minutes.
Saana Pihlasviita, MD, Olli S. Mattila, MD, Juhani Ritvonen, MD, Gerli Sibolt, MD, Sami Curtze, MD, PhD, Daniel Strbian, MD, PhD, MSc (Stroke Med), Heini Harve, MD, PhD, Mikko Pystynen, MD, Markku Kuisma, MD, PhD, Turgut Tatlisumak, MD, PhD, and Perttu J. Lindsberg, MD, PhD Neurology® 2018;0:e1-e11. doi:10.1212/WNL.0000000000005954

Editorial: Hyperacute stroke management is coming...one Mississippi, two Mississippi. Klaus Fassbender, MD, and Kevin N. Sheth, MD Neurology® 2018;0:1-2. doi:10.1212/WNL.0000000000005934

HUS: Päivystyksenä hoidettavat neurologiset oireet ja sairaudet

Teksti: Päivi Lehtinen

13.7.2018/kv