link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2018 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

”Gee­ni­sak­set” saat­ta­vat li­sä­tä syö­pä­ris­kiä


Kuva: 123RF

Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan CRISPR-Cas9-genominmuokkausmenetelmä saattaa lisätä syöpäriskiä. Samaan tulokseen päätyivät yhdysvaltalaisen Novartis-tutkimusinstituutin tutkijat.

Geenisaksiksi kutsutulla CRISPR-Cas9-menetelmällä voidaan poistaa ja korvata geenivirhe DNA:sta. Kyseessä on lupaava menetelmä perinnöllisten sairauksien hoitoon ja tällä hetkellä sitä testataan syövän immunoterapiassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Uusia kokeita on suunnitteilla verisairauksien, kuten sirppisoluanemian, hoitoon.

Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistuissa kahdessa toisistaan riippumattomassa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että CRISPR-Cas9 saattaa laukaista soluissa mekanismin, joka suojaa niitä DNA-vaurioilta. Mekanismi vaikeuttaa näiden solujen DNA:n korjaamista, jolloin CRISPR-muokkaus toimii paremmin soluissa, joissa tätä suojamekanismia ei ole.

Puolustusmekanismin aiheuttaa p53-niminen proteiini, jonka puute on merkittävä tekijä syöpäsolujen muodostumisessa.

- Poimimalla soluja, joissa vaurioitunut geeni on korjattu onnistuneesti, saatamme tahattomasti valita soluja, joista puuttuu toiminnallinen p53, sanoo Emma Haapaniemi Karoliinisesta instituutista. Hän on toisen tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.

- Jos nämä solut siirretään potilaaseen, ne saattavat lisätä hänen syöpäriskiään, koska solujen luontainen puolustusmekanismi DNA-vaurioita vastaan on heikentynyt, Haapaniemi lisää.

Tutkijat totesivat, että geenisaksien tehoa voi parantaa hiljentämällä p53 toiminta väliaikaisesti terveistä soluista. Toistaiseksi on epäselvää, onko se turvallista.

Tutkimusta johti professori Jussi Taipale, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa.

Hänen mukaansa CRISPR-Cas9-menetelmällä on paljon potentiaalia sairauksien hoidossa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan sen mahdollisista haittavaikutuksista ja siitä, miten niitä voitaisiin ehkäistä.

- Emme väitä, että CRISPR-Cas9 olisi huono tai vaarallinen menetelmä, mutta emme myöskään vielä tiedä, mitkä mekanismit sen käytössä aktivoivat p53-proteiinin. Tutkijoiden on syytä olla tietoisia näistä haittavaikutuksista kehittäessään uusia hoitomuotoja, Taipale sanoo.

Samat p53-proteiiniin liittyvät mekanismit CRISPR-Cas9:n käytössä raportoitiin myös yhdysvaltalaisen Novartis-tutkimusinstituutin artikkelissa.

Yhteystiedot:
Emma Haapaniemi, Karoliininen instituutti, emma.haapaniemi@ki.se
Jussi Taipale, Helsingin yliopisto, jussi.taipale@helsinki.fi, puh. 0504486335

Lähteet:
Haapaniemi, E et al. CRISPR/Cas9-genome editing induces a p53-mediated DNA damage response. Nature Medicine, 11 June 2018, DOI: 10.1038/S41591-018-0049-Z.

Ihry, R et al. P53 inhibits CRISPR/CAS9 engineering in human pluripotent stem cells. Nature Medicine, 11 June 2018.

Teksti: Elisa Lautala

13.6.2018/kv

”Gee­ni­sak­set” saat­ta­vat li­sä­tä syö­pä­ris­kiä


Kuva: 123RF

Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan CRISPR-Cas9-genominmuokkausmenetelmä saattaa lisätä syöpäriskiä. Samaan tulokseen päätyivät yhdysvaltalaisen Novartis-tutkimusinstituutin tutkijat.

Geenisaksiksi kutsutulla CRISPR-Cas9-menetelmällä voidaan poistaa ja korvata geenivirhe DNA:sta. Kyseessä on lupaava menetelmä perinnöllisten sairauksien hoitoon ja tällä hetkellä sitä testataan syövän immunoterapiassa Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Uusia kokeita on suunnitteilla verisairauksien, kuten sirppisoluanemian, hoitoon.

Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistuissa kahdessa toisistaan riippumattomassa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että CRISPR-Cas9 saattaa laukaista soluissa mekanismin, joka suojaa niitä DNA-vaurioilta. Mekanismi vaikeuttaa näiden solujen DNA:n korjaamista, jolloin CRISPR-muokkaus toimii paremmin soluissa, joissa tätä suojamekanismia ei ole.

Puolustusmekanismin aiheuttaa p53-niminen proteiini, jonka puute on merkittävä tekijä syöpäsolujen muodostumisessa.

- Poimimalla soluja, joissa vaurioitunut geeni on korjattu onnistuneesti, saatamme tahattomasti valita soluja, joista puuttuu toiminnallinen p53, sanoo Emma Haapaniemi Karoliinisesta instituutista. Hän on toisen tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.

- Jos nämä solut siirretään potilaaseen, ne saattavat lisätä hänen syöpäriskiään, koska solujen luontainen puolustusmekanismi DNA-vaurioita vastaan on heikentynyt, Haapaniemi lisää.

Tutkijat totesivat, että geenisaksien tehoa voi parantaa hiljentämällä p53 toiminta väliaikaisesti terveistä soluista. Toistaiseksi on epäselvää, onko se turvallista.

Tutkimusta johti professori Jussi Taipale, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa.

Hänen mukaansa CRISPR-Cas9-menetelmällä on paljon potentiaalia sairauksien hoidossa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan sen mahdollisista haittavaikutuksista ja siitä, miten niitä voitaisiin ehkäistä.

- Emme väitä, että CRISPR-Cas9 olisi huono tai vaarallinen menetelmä, mutta emme myöskään vielä tiedä, mitkä mekanismit sen käytössä aktivoivat p53-proteiinin. Tutkijoiden on syytä olla tietoisia näistä haittavaikutuksista kehittäessään uusia hoitomuotoja, Taipale sanoo.

Samat p53-proteiiniin liittyvät mekanismit CRISPR-Cas9:n käytössä raportoitiin myös yhdysvaltalaisen Novartis-tutkimusinstituutin artikkelissa.

Yhteystiedot:
Emma Haapaniemi, Karoliininen instituutti, emma.haapaniemi@ki.se
Jussi Taipale, Helsingin yliopisto, jussi.taipale@helsinki.fi, puh. 0504486335

Lähteet:
Haapaniemi, E et al. CRISPR/Cas9-genome editing induces a p53-mediated DNA damage response. Nature Medicine, 11 June 2018, DOI: 10.1038/S41591-018-0049-Z.

Ihry, R et al. P53 inhibits CRISPR/CAS9 engineering in human pluripotent stem cells. Nature Medicine, 11 June 2018.

Teksti: Elisa Lautala

13.6.2018/kv