link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Gee­ni­tut­ki­jan Tin­der toi osu­man


Kuva: 123RF

Apulaisprofessori Henna Tyynismaan ryhmä tunnisti tutkimusyhteistyötä helpottavan sovelluksen avulla tautigeenin, joka aiheuttaa aksonaalista neuropatiaa, eli lapsuusiässä puhkeavaa, ääreishermoston hermosoluja rappeuttavaa sairautta.

- Ihmisen perinnöllisiä sairauksia tunnetaan tuhansia, ja silti monille neurologisille sairauksille ei vielä ole löydetty tautigeeniä. Hankalaksi tutkimisen tekee se, että sama tautigeeni saattaa olla tutkimusryhmän aineistossa vain yhdellä potilaalla tai suvulla, kertoo apulaisprofessori Henna Tyynismaa Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Löydöksen vahvistamiseen tarvittaisiin muita potilaita, joilla on samankaltainen sairaus ja geenivirhe samassa geenissä. Tähän ongelmaan on kehitetty työkalu, GeneMatcher, joka on ikään kuin geenitutkijan Tinder. Sen avulla tutkijat ympäri maailman voivat saada yhteyden toisiinsa löydettyään mahdollisen uuden tautigeenin, paljastamatta kuitenkaan liikaa tutkimustietoja liian varhaisessa vaiheessa.

Apulaisprofessori Tyynismaan tutkimusryhmä tutkii ääreishermoston rappeumasairauksien genetiikkaa ja mekanismeja. Hyödyntämällä koko genomin tutkimusmenetelmiä he tunnistivat mahdollisen uuden MCM3AP-tautigeenin aksonaalista neuropatiaa sairastavilta suomalaispotilailta.

Tutkijalääkäri Emil Ylikallio rekisteröi löydöksen GeneMatcher-palveluun, joka ilmoittaa, jos joku muukin palveluun rekisteröitynyt on kiinnostunut samasta geenistä. Sen jälkeen lääkärit ja tutkijat voivat olla yhteydessä toisiinsa ja verrata potilaidensa oireita ja geenivirheitä toisiinsa.

MCM3AP-geenin tapauksessa löytyi lopulta suomalaisperheen lisäksi neljä muuta perhettä Australiasta, Kanadasta, Turkista ja Belgiasta, joissa kaikissa oli erilaiset geenivirheiden kombinaatiot kyseisessä geenissä, mutta sairauden ilmiasuna aksonaalinen neuropatia ja lievä kehityshäiriö.

Suomessa tutkimukseen osallistui tutkijoita ja neurologeja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksiköstä ja HUS:n lastenneurologian yksiköstä.

Sairaus on edennyt eri potilailla eri tahdissa, mutta johtanut pääsääntöisesti kävelykyvyn menetykseen lapsuus- tai nuoruusiässä.

- MCM3AP on kiinnostava geeni, jolla ei ennen tiedetty olevan erityistä merkitystä hermosoluissa. Sen tehtävä soluissa liittynee lähetti-RNA:n kuljetukseen tumasta, joka on erityisesti etenevässä ALS-liikehermosolutaudissa tunnettu merkittävä tautimekanismi, Tyynismaa tarkentaa.

Tutkimukseen osallistunut tohtorikoulutettava Rosa Woldegebriel tutkii parhaillaan MCM3AP-geenivirheiden tautimekanismia liikehermosoluviljelmissä, jotka on erilaistettu potilaiden ihosoluista ohjelmoiduista kantasoluista. Jatkotutkimusten toivotaan tuovan selvyyttä siihen, miksi RNA-kuljetuksen häiriöt ovat erityisen haitallisia liikehermosoluissa, ja miten niitä voitaisiin lievittää.

Lisätietoja:
Apulaisprofessori Henna Tyynismaa
Puh. 050 4486394
Sähköposti: henna.tyynismaa@helsinki.fi

Viite: Ylikallio E, Woldegebriel R, Tumiati M, Isohanni P, Ryan MM, Stark Z, Walsh M, Sawyer SL, Bell KM, Oshlack A, Lockhart PJ, Shcherbii M, Estrada-Cuzcano A, Atkinson D, Hartley T, Tetreault M, Cuppen I, van der Pol WL, Candayan A, Battaloglu E, Parman Y, van Gassen KLI, van den Boogard M-J H, Boycott KM, Kauppi L, Jordanova A, Lönnqvist T, Tyynismaa H: MCM3AP in recessive Charcot-Marie-Tooth neuropathy and mild intellectual disability. Brain.
https://academic.oup.com/brain/article-lookup/doi/10.1093/brain/awx138

Teksti: Elisa Lautala

20.6.2017/kv

Gee­ni­tut­ki­jan Tin­der toi osu­man


Kuva: 123RF

Apulaisprofessori Henna Tyynismaan ryhmä tunnisti tutkimusyhteistyötä helpottavan sovelluksen avulla tautigeenin, joka aiheuttaa aksonaalista neuropatiaa, eli lapsuusiässä puhkeavaa, ääreishermoston hermosoluja rappeuttavaa sairautta.

- Ihmisen perinnöllisiä sairauksia tunnetaan tuhansia, ja silti monille neurologisille sairauksille ei vielä ole löydetty tautigeeniä. Hankalaksi tutkimisen tekee se, että sama tautigeeni saattaa olla tutkimusryhmän aineistossa vain yhdellä potilaalla tai suvulla, kertoo apulaisprofessori Henna Tyynismaa Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Löydöksen vahvistamiseen tarvittaisiin muita potilaita, joilla on samankaltainen sairaus ja geenivirhe samassa geenissä. Tähän ongelmaan on kehitetty työkalu, GeneMatcher, joka on ikään kuin geenitutkijan Tinder. Sen avulla tutkijat ympäri maailman voivat saada yhteyden toisiinsa löydettyään mahdollisen uuden tautigeenin, paljastamatta kuitenkaan liikaa tutkimustietoja liian varhaisessa vaiheessa.

Apulaisprofessori Tyynismaan tutkimusryhmä tutkii ääreishermoston rappeumasairauksien genetiikkaa ja mekanismeja. Hyödyntämällä koko genomin tutkimusmenetelmiä he tunnistivat mahdollisen uuden MCM3AP-tautigeenin aksonaalista neuropatiaa sairastavilta suomalaispotilailta.

Tutkijalääkäri Emil Ylikallio rekisteröi löydöksen GeneMatcher-palveluun, joka ilmoittaa, jos joku muukin palveluun rekisteröitynyt on kiinnostunut samasta geenistä. Sen jälkeen lääkärit ja tutkijat voivat olla yhteydessä toisiinsa ja verrata potilaidensa oireita ja geenivirheitä toisiinsa.

MCM3AP-geenin tapauksessa löytyi lopulta suomalaisperheen lisäksi neljä muuta perhettä Australiasta, Kanadasta, Turkista ja Belgiasta, joissa kaikissa oli erilaiset geenivirheiden kombinaatiot kyseisessä geenissä, mutta sairauden ilmiasuna aksonaalinen neuropatia ja lievä kehityshäiriö.

Suomessa tutkimukseen osallistui tutkijoita ja neurologeja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksiköstä ja HUS:n lastenneurologian yksiköstä.

Sairaus on edennyt eri potilailla eri tahdissa, mutta johtanut pääsääntöisesti kävelykyvyn menetykseen lapsuus- tai nuoruusiässä.

- MCM3AP on kiinnostava geeni, jolla ei ennen tiedetty olevan erityistä merkitystä hermosoluissa. Sen tehtävä soluissa liittynee lähetti-RNA:n kuljetukseen tumasta, joka on erityisesti etenevässä ALS-liikehermosolutaudissa tunnettu merkittävä tautimekanismi, Tyynismaa tarkentaa.

Tutkimukseen osallistunut tohtorikoulutettava Rosa Woldegebriel tutkii parhaillaan MCM3AP-geenivirheiden tautimekanismia liikehermosoluviljelmissä, jotka on erilaistettu potilaiden ihosoluista ohjelmoiduista kantasoluista. Jatkotutkimusten toivotaan tuovan selvyyttä siihen, miksi RNA-kuljetuksen häiriöt ovat erityisen haitallisia liikehermosoluissa, ja miten niitä voitaisiin lievittää.

Lisätietoja:
Apulaisprofessori Henna Tyynismaa
Puh. 050 4486394
Sähköposti: henna.tyynismaa@helsinki.fi

Viite: Ylikallio E, Woldegebriel R, Tumiati M, Isohanni P, Ryan MM, Stark Z, Walsh M, Sawyer SL, Bell KM, Oshlack A, Lockhart PJ, Shcherbii M, Estrada-Cuzcano A, Atkinson D, Hartley T, Tetreault M, Cuppen I, van der Pol WL, Candayan A, Battaloglu E, Parman Y, van Gassen KLI, van den Boogard M-J H, Boycott KM, Kauppi L, Jordanova A, Lönnqvist T, Tyynismaa H: MCM3AP in recessive Charcot-Marie-Tooth neuropathy and mild intellectual disability. Brain.
https://academic.oup.com/brain/article-lookup/doi/10.1093/brain/awx138

Teksti: Elisa Lautala

20.6.2017/kv