link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 


Professori Hannele Yki-Järvinen asettautui potilaan paikalle Mayo-klinikalla tutustuakseen perin pohjin MRE-kuvantamismenetelmään.
Kuva: Yki-Järvinen/arkisto

Ennen luultiin että on vain viinarasvamaksa. Sitten opittiin, että suurin osa rasvamaksoista johtuu muusta kuin alkoholista ja havaittiin, että joka neljännen eurooppalaisen aikuisen maksa on rasvoittunut. Eikä Suomi ole poikkeus.

Professori Hannele Yki-Järvisen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on jo vuosien ajan tutkinut maailman yleisintä maksasairautta, alkoholiin liittymätöntä rasvamaksaa (NAFLD). NAFLD lisää diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä ja voi johtaa vakaviin maksasairauksiin. Se on myös suurin nopeasti lisääntyvän maksasolusyövän syy.

Yki-Järvisen ryhmä on mukana kahdessa rasvamaksasairautta tutkivassa EU-hankkeessa: EPoS-hankkeessa jossa Helsingin yliopisto on yksi kymmenestä keskuksesta, tutkitaan vakavan maksasairauden syntytapaa, ja juuri käynnistymässä olevassa LITMUS-hankkeessa kehitetään rasvamaksasairauteen uusia diagnostisia menetelmiä.

Tällä hetkellä noin joka neljännellä suomalaisella aikuisella on rasvoittunut maksa, ja tilanne on samankaltainen kaikkialla teollisuusmaissa. Tämä on valtava haaste terveydenhuollolle.

- Rasvamaksa yhdistetään yhä liian usein automaattisesti viinan käyttöön, vaikka Suomessakin 75 prosenttia rasvamaksataudista johtuu muista syistä, Yki-Järvinen sanoo.

Maksan rasvoittumisen takana on yhä useammin epäterveelliset ruokailutottumukset ja lihominen. Myös perimällä on iso rooli NAFLD:n kehittymiseen: noin 40 prosenttia eurooppalaisista - suomalaiset mukaan lukien - kantaa geenimuotoa, joka altistaa maksan rasvoittumiselle.

- Maksan kannalta on tärkeää se, mitä syö - ja erityisesti mitä rasvoja syö. Kovat rasvat ovat maksalle vielä vahingollisempia kuin hiilihydraatit, Yki-Järvinen huomauttaa.

LIT­MUS haas­taa mak­sa­biop­sian

Alkoholiin liittymättömästä rasvamaksasta tunnetaan tällä hetkellä neljä eri muotoa, jotka kaikki altistavat vakaville maksasairauksille, mutta vain osa altistaa tyypin 2 diabetekselle ja sydänsairauksille. Salakavala NAFLD ei juurikaan aiheuta oireita ennen kuin tilanne on jo vakava.

Eurooppalaiset tutkijat ovat nyt yhdistäneet voimansa kehittääkseen uutta diagnostiikkaa, jonka avulla NAFLD ja sen eteneminen vakavaksi maksasairaudeksi havaittaisiin ajoissa. LITMUS-hankkeen 30 miljoonan euron rahoituksesta puolet on EU:n IMI-rahoitusta ja toinen puoli on yritysrahoitusta.

- Etsimme muun muassa merkkiaineita, jotka ennustavat maksavaurioiden syntymistä - verestä eristetään tuhansia molekyylejä, joista seulotaan ne, jotka parhaiten liittyvät rasvamaksasairauteen ja kenties pystyvät ennustamaan sairauden etenemistä - sekä testaamme useiden eri kuvantamismenetelmien kykyä erottaa maksassa tapahtuneita muutoksia, Yki-Järvinen kertoo.

Kaikkia testattavia menetelmiä verrataan rasvamaksadiagnostiikan kultaiseen standardiin eli maksabiopsiaan.

- Biopsia on tällä hetkellä luotettavin diagnostinen keino rasvamaksasairauden toteamiseksi, mutta loppujen lopuksi se ei anna kovin kokonaisvaltaista kuvaa maksan tilanteesta - näytehän on vain pieni yhdestä kohdasta otettu kudospötkylä. Saattaa olla, että kehittyneet kuvantamismenetelmät kertovat meille enemmän kuin biopsia, Yki-Järvinen sanoo.

Aka­te­mia­ra­hoi­tuk­sel­la sy­vem­mäl­le mak­sa­so­luun

Yki-Järvinen sai tänä vuonna rasvamaksasairauden tutkimiseen myös Suomen Akatemian nelivuotisen hankerahoituksen.

- Olemme tutkineet, miten eri rasvamaksatyypit eroavat toisistaan ja miksi niihin liittyy erilainen vakavien sairauksien riski. Olemme jo osoittaneet, että perinnöllisen ja 'tavallisen' rasvamaksan aineenvaihdunnat eroavat huomattavasti toisistaan ja että perinnöllinen rasvamaksa ei altista diabetekselle ja sydänsairauksille. Maksan rasva on ihan erilaista eri rasvamaksatyyypeissä. Akatemiahankkeessa jatkamme tätä tutkimusta ihmisillä leimattuja rasvamolekyylejä käyttäen, Yki-Järvinen kertoo.


Pai­neil­ma pal­jas­taa si­de­ku­dok­sen

Rasvamaksasairauksien diagnostiikkaan paneutuvassa LITMUS-hankkeessa (Liver Investigation: Testing Marker Utility in Steatohepatitis) on mukana 44 partneria, joista kymmenen on yrityksiä ja loput akateemisia tutkimuslaitoksia kuudestatoista eri maasta.

- Hankkeessa yhdistetään tutkimusaineistot ja tehdään vahvaa yhteistyötä. Me tuomme tähän mukaan erinomaisen suomalaisen potilasaineiston: meillä on jo tuhat potilasta, joille on tehty näitä vertailevia tutkimuksia, ja aineisto karttuu koko ajan, kertoo professori Hannele Yki-Järvinen.

Yki-Järvisen ryhmä on mukana hankkeen kuvantamisdiagnostiikkaa selvittävässä osiossa, jota hän on itse ollut suunnittelemassa.

- Keräämme eri kuvantamismenetelmillä dataa analysoitavaksi ja katsomme, miten sen pohjalta pystymme ennustamaan rasvamaksasairauden muuttumista vakavaksi ja potilaan ennustetta. Näitä tuloksia verrataan maksabiopsian tuottaman informaation hyödyllisyyteen.

Yksi arvioitavista kuvantamismenetelmistä on MRE (magnetic resonance elastografy), jossa potilas kuvataan tavallisella MRI-laitteella samalla kun maksaan kohdistetaan paineilma-aalto potilaan keholle asetettavan erillisen laitteen avulla. Paineaallon eteneminen maksassa paljastaa, missä on sidekudosta.

- Vierailin Yhdysvalloissa Minnesotan Mayo-klinikalla, jossa menetelmä on kehitetty, ja kokeilin sitä itse potilaan roolissa. Vähän hirvitti, mitä maksasta paljastuu, mutta onneksi tulos oli hyvä, Yki-Järvinen naurahtaa.

Hän vakuuttui menetelmästä niin vahvasti, että on hankkinut sen käyttöön myös Suomeen.

- Menetelmä on toistaiseksi käytössä vain yhdellä yksityisellä terveyspalvelujen tuottajalla, ja meillä on heidän kanssaan sopimus laitteen tutkimuskäytöstä.

Teksti: Päivi Lehtinen

17.5.2017/kv


Professori Hannele Yki-Järvinen asettautui potilaan paikalle Mayo-klinikalla tutustuakseen perin pohjin MRE-kuvantamismenetelmään.
Kuva: Yki-Järvinen/arkisto

Ennen luultiin että on vain viinarasvamaksa. Sitten opittiin, että suurin osa rasvamaksoista johtuu muusta kuin alkoholista ja havaittiin, että joka neljännen eurooppalaisen aikuisen maksa on rasvoittunut. Eikä Suomi ole poikkeus.

Professori Hannele Yki-Järvisen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on jo vuosien ajan tutkinut maailman yleisintä maksasairautta, alkoholiin liittymätöntä rasvamaksaa (NAFLD). NAFLD lisää diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä ja voi johtaa vakaviin maksasairauksiin. Se on myös suurin nopeasti lisääntyvän maksasolusyövän syy.

Yki-Järvisen ryhmä on mukana kahdessa rasvamaksasairautta tutkivassa EU-hankkeessa: EPoS-hankkeessa jossa Helsingin yliopisto on yksi kymmenestä keskuksesta, tutkitaan vakavan maksasairauden syntytapaa, ja juuri käynnistymässä olevassa LITMUS-hankkeessa kehitetään rasvamaksasairauteen uusia diagnostisia menetelmiä.

Tällä hetkellä noin joka neljännellä suomalaisella aikuisella on rasvoittunut maksa, ja tilanne on samankaltainen kaikkialla teollisuusmaissa. Tämä on valtava haaste terveydenhuollolle.

- Rasvamaksa yhdistetään yhä liian usein automaattisesti viinan käyttöön, vaikka Suomessakin 75 prosenttia rasvamaksataudista johtuu muista syistä, Yki-Järvinen sanoo.

Maksan rasvoittumisen takana on yhä useammin epäterveelliset ruokailutottumukset ja lihominen. Myös perimällä on iso rooli NAFLD:n kehittymiseen: noin 40 prosenttia eurooppalaisista - suomalaiset mukaan lukien - kantaa geenimuotoa, joka altistaa maksan rasvoittumiselle.

- Maksan kannalta on tärkeää se, mitä syö - ja erityisesti mitä rasvoja syö. Kovat rasvat ovat maksalle vielä vahingollisempia kuin hiilihydraatit, Yki-Järvinen huomauttaa.

LIT­MUS haas­taa mak­sa­biop­sian

Alkoholiin liittymättömästä rasvamaksasta tunnetaan tällä hetkellä neljä eri muotoa, jotka kaikki altistavat vakaville maksasairauksille, mutta vain osa altistaa tyypin 2 diabetekselle ja sydänsairauksille. Salakavala NAFLD ei juurikaan aiheuta oireita ennen kuin tilanne on jo vakava.

Eurooppalaiset tutkijat ovat nyt yhdistäneet voimansa kehittääkseen uutta diagnostiikkaa, jonka avulla NAFLD ja sen eteneminen vakavaksi maksasairaudeksi havaittaisiin ajoissa. LITMUS-hankkeen 30 miljoonan euron rahoituksesta puolet on EU:n IMI-rahoitusta ja toinen puoli on yritysrahoitusta.

- Etsimme muun muassa merkkiaineita, jotka ennustavat maksavaurioiden syntymistä - verestä eristetään tuhansia molekyylejä, joista seulotaan ne, jotka parhaiten liittyvät rasvamaksasairauteen ja kenties pystyvät ennustamaan sairauden etenemistä - sekä testaamme useiden eri kuvantamismenetelmien kykyä erottaa maksassa tapahtuneita muutoksia, Yki-Järvinen kertoo.

Kaikkia testattavia menetelmiä verrataan rasvamaksadiagnostiikan kultaiseen standardiin eli maksabiopsiaan.

- Biopsia on tällä hetkellä luotettavin diagnostinen keino rasvamaksasairauden toteamiseksi, mutta loppujen lopuksi se ei anna kovin kokonaisvaltaista kuvaa maksan tilanteesta - näytehän on vain pieni yhdestä kohdasta otettu kudospötkylä. Saattaa olla, että kehittyneet kuvantamismenetelmät kertovat meille enemmän kuin biopsia, Yki-Järvinen sanoo.

Aka­te­mia­ra­hoi­tuk­sel­la sy­vem­mäl­le mak­sa­so­luun

Yki-Järvinen sai tänä vuonna rasvamaksasairauden tutkimiseen myös Suomen Akatemian nelivuotisen hankerahoituksen.

- Olemme tutkineet, miten eri rasvamaksatyypit eroavat toisistaan ja miksi niihin liittyy erilainen vakavien sairauksien riski. Olemme jo osoittaneet, että perinnöllisen ja 'tavallisen' rasvamaksan aineenvaihdunnat eroavat huomattavasti toisistaan ja että perinnöllinen rasvamaksa ei altista diabetekselle ja sydänsairauksille. Maksan rasva on ihan erilaista eri rasvamaksatyyypeissä. Akatemiahankkeessa jatkamme tätä tutkimusta ihmisillä leimattuja rasvamolekyylejä käyttäen, Yki-Järvinen kertoo.


Pai­neil­ma pal­jas­taa si­de­ku­dok­sen

Rasvamaksasairauksien diagnostiikkaan paneutuvassa LITMUS-hankkeessa (Liver Investigation: Testing Marker Utility in Steatohepatitis) on mukana 44 partneria, joista kymmenen on yrityksiä ja loput akateemisia tutkimuslaitoksia kuudestatoista eri maasta.

- Hankkeessa yhdistetään tutkimusaineistot ja tehdään vahvaa yhteistyötä. Me tuomme tähän mukaan erinomaisen suomalaisen potilasaineiston: meillä on jo tuhat potilasta, joille on tehty näitä vertailevia tutkimuksia, ja aineisto karttuu koko ajan, kertoo professori Hannele Yki-Järvinen.

Yki-Järvisen ryhmä on mukana hankkeen kuvantamisdiagnostiikkaa selvittävässä osiossa, jota hän on itse ollut suunnittelemassa.

- Keräämme eri kuvantamismenetelmillä dataa analysoitavaksi ja katsomme, miten sen pohjalta pystymme ennustamaan rasvamaksasairauden muuttumista vakavaksi ja potilaan ennustetta. Näitä tuloksia verrataan maksabiopsian tuottaman informaation hyödyllisyyteen.

Yksi arvioitavista kuvantamismenetelmistä on MRE (magnetic resonance elastografy), jossa potilas kuvataan tavallisella MRI-laitteella samalla kun maksaan kohdistetaan paineilma-aalto potilaan keholle asetettavan erillisen laitteen avulla. Paineaallon eteneminen maksassa paljastaa, missä on sidekudosta.

- Vierailin Yhdysvalloissa Minnesotan Mayo-klinikalla, jossa menetelmä on kehitetty, ja kokeilin sitä itse potilaan roolissa. Vähän hirvitti, mitä maksasta paljastuu, mutta onneksi tulos oli hyvä, Yki-Järvinen naurahtaa.

Hän vakuuttui menetelmästä niin vahvasti, että on hankkinut sen käyttöön myös Suomeen.

- Menetelmä on toistaiseksi käytössä vain yhdellä yksityisellä terveyspalvelujen tuottajalla, ja meillä on heidän kanssaan sopimus laitteen tutkimuskäytöstä.

Teksti: Päivi Lehtinen

17.5.2017/kv