link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Li­ha­vuus säi­lyy so­lu­ta­sol­la


Kaksostutkimuksessa rasvakudoksen mitokondriohäiriöitä ilmeni myös melko lievissä lihavuustapauksissa. Kuva: 123RF

Professori Kirsi Pietiläinen on paikallistanut lihavuuden vaikutukset rasvakudoksen mitokondrioihin. Niiden toimintahäiriö saa liikakilot pysymään tiukassa.

Lääketieteellisen tiedekunnan tuore professori Kirsi Pietiläinen on tutkinut lihavuutta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Avainasemassa tutkimuksessa ovat professori Jaakko Kaprion laajat kaksostutkimusaineistot.

Lihavuuden genetiikan, epidemiologian ja laajojen kyselytutkimuksien kautta hän on päätynyt tutkimaan rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisillä kaksospareilla, joista toinen on lihava. Koska identtisten kaksosten genomikin on identtinen, selittyy painoero erilaisilla elinolosuhteilla tai elintavoilla.

- Siitä on tullut eräänlainen Pandoran lipas tai aarrearkku, joka on johdatellut tutkimusryhmämme hyvin monelle sellaiselle alueelle, joista meillä ei ollut tutkimuksen alkuvaiheessa mitään aavistusta.

Tutkimus osoitti, että kaksosparien lihavilla osapuolilla esiintyi toimintahäiriöitä rasvakudoksen mitokondrioissa, jotka vastaavat solujen aineenvaihdunnasta. Juuri nyt Pietiläisen ryhmä selvittää, palautuvatko muutokset laihdutettaessa.

- Pistäisin melkein tohtorinhattuni pantiksi, että kyseessä on lihavuuden seuraus, joka aiheuttaa noidankehän. Hyvin varhaisessa vaiheessa elimistö alkaa jarruttaa aineenvaihdunnan aktiivisuutta ja kertyneestä rasvasta on hyvin vaikeaa päästä eroon. Lisäksi henkilöt lihovat helposti uudestaan.

Pietiläisen tutkimat kaksoset olivat nuoria, 25-30-vuotiaita, heidän lihavuutensa ei ollut vaikeaa, eikä heillä ollut mitokondrioissaan vahvoja mutaatioita tai perinnöllisiä sairauksia.

Mi­to­kondrio­häi­riön vai­keus­as­te vaih­te­lee

Pietiläinen on jatkotutkimuksissaan todennut, että lihavuus on lähes aina paikannettavissa mitokondrioihin, mutta toimintahäiriön vaikeusaste vaihtelee. Ns. terveillä lihavilla, joilla ei esiinny diabeteksen tai verisuonisairauksien esiasteita, toimintahäiriöt olivat lievempiä tai niitä ei ole ollenkaan.

Syytä sille, miksi lihavuuden aiheuttamien mitokondriohäiriöiden voimakkuus vaihtelee ei kuitenkaan tiedetä.

- Tällä hetkellä selvitämme, miten mitokondriohäiriötä voisi estää ja miten olemassa olevaa häiriötä voisi korjata.

Tässä Pietiläisen tutkimusryhmä tekee yhteistyötä mitokondriotauteja tutkivan akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran kanssa.

Wartiovaara on todennut tiettyjen B-vitamiinien tehoavan joihinkin mitokondriontauteihin ja nyt niitä kokeillaan myös Pietiläisen tutkimuksen kaksospareilla. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden loppupuolella, kun koehenkilöitä tutkitaan viiden kuukauden B-vitamiinikuurin jälkeen.

Seuraavaksi Pietiläinen aikoo tutkia mukana olevien kaksosparien lihasaineenvaihduntaa. Tavoitteena on selvittää ovatko lihavuuden aineenvaihduntamuutokset erilaisia lihaksessa kuin rasvassa.

Lisäksi käynnissä on tutkimus, jossa tutkitaan potilaiden aineenvaihduntaa ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen. Tavoitteena on selvittää vaikuttavatko leikkauksen aikaansaamat muutokset mitokondrioiden toimintaan, kun taustalla on sairaalloinen lihavuus.

- Tutkimusurallani yksi asia on johtanut toiseen ja yksi vastaus avannut aina vain uusia kysymyksiä, Pietiläinen toteaa.

En­sim­mäi­nen va­ki­nais­tet­tu te­nu­re track -pro­fes­so­ri

Kirsi Pietiläinen (kuvassa) on Helsingin yliopiston ensimmäinen tenure track -polun kautta vakinaistettu professori.

– Lisää vakinaistuksia on mahdollisesti tulossa, kun ensimmäisten apulaisprofessorien tai suoraan toiseen vaiheeseen otettujen apulaisprofessorien kaudet lähestyvät loppuaan, sanoo Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen.

Vuonna 2010 aloitetun järjestelmän tavoitteena on lisätä akateemisen uran ennustettavuutta, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Uralle pyritään löytämään lahjakkaimmat ja motivoituneimmat henkilöt.

 

Kolmiportainen järjestelmä johtaa kahden määräaikaisen apulaisprofessuurikauden jälkeen vakinaiseen professuuriin, jos edellytykset palvelusuhteen vakinaistamiselle ovat täyttyneet. Vuodesta 2015 on rekrytointeja tehty myös suoraan järjestelmän toiselle portaalle.

Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa työskentelee 54 tenure track -apulaisprofessoria. Heistä 18 on muualta kuin Suomesta rekrytoituja. Naisia apulaisprofessoreista on 19.

Kirsi Pietiläinen johtaa 15 henkistä lihavuustutkimusryhmää lääketieteellisessä tiedekunnassa, opettaa tulevia lääkäreitä ja ravitsemustieteilijöitä sekä työskentelee ylilääkärinä Jorvin sairaalan lihavuuskeskuksessa.

Teksti: Elisa Lautala

7.2.2017/kv

Li­ha­vuus säi­lyy so­lu­ta­sol­la


Kaksostutkimuksessa rasvakudoksen mitokondriohäiriöitä ilmeni myös melko lievissä lihavuustapauksissa. Kuva: 123RF

Professori Kirsi Pietiläinen on paikallistanut lihavuuden vaikutukset rasvakudoksen mitokondrioihin. Niiden toimintahäiriö saa liikakilot pysymään tiukassa.

Lääketieteellisen tiedekunnan tuore professori Kirsi Pietiläinen on tutkinut lihavuutta 90-luvun alkupuolelta lähtien. Avainasemassa tutkimuksessa ovat professori Jaakko Kaprion laajat kaksostutkimusaineistot.

Lihavuuden genetiikan, epidemiologian ja laajojen kyselytutkimuksien kautta hän on päätynyt tutkimaan rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisillä kaksospareilla, joista toinen on lihava. Koska identtisten kaksosten genomikin on identtinen, selittyy painoero erilaisilla elinolosuhteilla tai elintavoilla.

- Siitä on tullut eräänlainen Pandoran lipas tai aarrearkku, joka on johdatellut tutkimusryhmämme hyvin monelle sellaiselle alueelle, joista meillä ei ollut tutkimuksen alkuvaiheessa mitään aavistusta.

Tutkimus osoitti, että kaksosparien lihavilla osapuolilla esiintyi toimintahäiriöitä rasvakudoksen mitokondrioissa, jotka vastaavat solujen aineenvaihdunnasta. Juuri nyt Pietiläisen ryhmä selvittää, palautuvatko muutokset laihdutettaessa.

- Pistäisin melkein tohtorinhattuni pantiksi, että kyseessä on lihavuuden seuraus, joka aiheuttaa noidankehän. Hyvin varhaisessa vaiheessa elimistö alkaa jarruttaa aineenvaihdunnan aktiivisuutta ja kertyneestä rasvasta on hyvin vaikeaa päästä eroon. Lisäksi henkilöt lihovat helposti uudestaan.

Pietiläisen tutkimat kaksoset olivat nuoria, 25-30-vuotiaita, heidän lihavuutensa ei ollut vaikeaa, eikä heillä ollut mitokondrioissaan vahvoja mutaatioita tai perinnöllisiä sairauksia.

Mi­to­kondrio­häi­riön vai­keus­as­te vaih­te­lee

Pietiläinen on jatkotutkimuksissaan todennut, että lihavuus on lähes aina paikannettavissa mitokondrioihin, mutta toimintahäiriön vaikeusaste vaihtelee. Ns. terveillä lihavilla, joilla ei esiinny diabeteksen tai verisuonisairauksien esiasteita, toimintahäiriöt olivat lievempiä tai niitä ei ole ollenkaan.

Syytä sille, miksi lihavuuden aiheuttamien mitokondriohäiriöiden voimakkuus vaihtelee ei kuitenkaan tiedetä.

- Tällä hetkellä selvitämme, miten mitokondriohäiriötä voisi estää ja miten olemassa olevaa häiriötä voisi korjata.

Tässä Pietiläisen tutkimusryhmä tekee yhteistyötä mitokondriotauteja tutkivan akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran kanssa.

Wartiovaara on todennut tiettyjen B-vitamiinien tehoavan joihinkin mitokondriontauteihin ja nyt niitä kokeillaan myös Pietiläisen tutkimuksen kaksospareilla. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden loppupuolella, kun koehenkilöitä tutkitaan viiden kuukauden B-vitamiinikuurin jälkeen.

Seuraavaksi Pietiläinen aikoo tutkia mukana olevien kaksosparien lihasaineenvaihduntaa. Tavoitteena on selvittää ovatko lihavuuden aineenvaihduntamuutokset erilaisia lihaksessa kuin rasvassa.

Lisäksi käynnissä on tutkimus, jossa tutkitaan potilaiden aineenvaihduntaa ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen. Tavoitteena on selvittää vaikuttavatko leikkauksen aikaansaamat muutokset mitokondrioiden toimintaan, kun taustalla on sairaalloinen lihavuus.

- Tutkimusurallani yksi asia on johtanut toiseen ja yksi vastaus avannut aina vain uusia kysymyksiä, Pietiläinen toteaa.

En­sim­mäi­nen va­ki­nais­tet­tu te­nu­re track -pro­fes­so­ri

Kirsi Pietiläinen (kuvassa) on Helsingin yliopiston ensimmäinen tenure track -polun kautta vakinaistettu professori.

– Lisää vakinaistuksia on mahdollisesti tulossa, kun ensimmäisten apulaisprofessorien tai suoraan toiseen vaiheeseen otettujen apulaisprofessorien kaudet lähestyvät loppuaan, sanoo Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen.

Vuonna 2010 aloitetun järjestelmän tavoitteena on lisätä akateemisen uran ennustettavuutta, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Uralle pyritään löytämään lahjakkaimmat ja motivoituneimmat henkilöt.

 

Kolmiportainen järjestelmä johtaa kahden määräaikaisen apulaisprofessuurikauden jälkeen vakinaiseen professuuriin, jos edellytykset palvelusuhteen vakinaistamiselle ovat täyttyneet. Vuodesta 2015 on rekrytointeja tehty myös suoraan järjestelmän toiselle portaalle.

Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa työskentelee 54 tenure track -apulaisprofessoria. Heistä 18 on muualta kuin Suomesta rekrytoituja. Naisia apulaisprofessoreista on 19.

Kirsi Pietiläinen johtaa 15 henkistä lihavuustutkimusryhmää lääketieteellisessä tiedekunnassa, opettaa tulevia lääkäreitä ja ravitsemustieteilijöitä sekä työskentelee ylilääkärinä Jorvin sairaalan lihavuuskeskuksessa.

Teksti: Elisa Lautala

7.2.2017/kv