link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Koh­ti dia­beet­ti­sen mu­nuais­sai­rau­den var­hais­diag­nos­tiik­kaa ja täs­mä­hoi­toa


Elektronimikroskooppikuva munuaisen hiussuonikeräsestä (glomerulus). Runsashaaraisilla podosyyteillä (kuvassa käsitelty vihreäksi) on tärkeä tehtävä alkuvirtsan suodattumisessa. Kuva Harry Holthöfer

Diabeettisen munuaissairauden ehkäisemiseen ja yksilölliseen hoitoon tähtäävä laaja kansainvälinen tutkimushanke on saanut 29 miljoonan euron IMI-rahoituksen. Helsingin yliopisto on yksi hanketta koordinoivista yliopistoista.

Viisivuotisen BEAt-DKD (Biomarker Enterprise to Attack Diabetic Kidney Disease ) nimisen tutkimushankkeen rahoitus tulee Euroopan komission ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton (EFPIA) "Innovatiiviset lääkkeet (Innovative Medicines Initiative, IMI)"-ohjelmasta.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa diabeettisen munuaistaudin eli nefropatian moni-ilmeisyydestä ja sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen johtavista tekijöistä. Lisäksi pyritään tunnistamaan taudin etenemistä ja lääkkeiden tehoa ennustavia biologisia tekijöitä, niin sanottuja biomarkkereita. Tämän tiedon perusteella potilaita pystytään jakamaan tarkempiin alaryhmiin ja tulevaisuudessa kohdentamaan kullekin ryhmälle tehokkaimpia lääkehoitoja.

IMI-hankkeiden lähtökohtana on tukea tutkimuslaitosten ja yritysten välistä lääkekehitystä. BEAt-DKD hankkeessa on mukana alan huippututkijoita 21 akateemisesta tutkimuslaitoksesta, 6 suurta kansainvälistä lääkeyritystä, 1 bioteknologiayritys ja kansainvälinen tyypin 1 diabeteksen tutkimukseen erikoistunut hyväntekeväisyyssäätiö, Juvenile Diabetes Research Foundation.

Akateemisten tutkimuslaitosten ja lääkeyritysten yhteiset hankkeet ovat uusi, tehokkaaksi osoittautunut lähestymistapa, joka voi merkittävästi nopeuttaa uusien lääkkeiden kehittämistä.

- BEAt-DKD-tutkimus on kaikkien aikojen suurin diabeettiseen nefropatiaan ja sen biomarkkereihin keskittyvä hanke ja meille on tärkeää olla siinä keskeinen toimija. Suomessa on tehty kansainvälisellä huipputasolla diabetes- ja munuaistautitutkimusta jo vuosien ajan. Merkittävä roolimme BEAt-DKD hankkeessa osoittaa, että saavutettuaosaamistamme arvostetaan maailmalla, toteaa hankkeen varakoordinaattori Harry Holthöfer Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

- Hanke tuo alan ehdottomat huiput monista eri yliopistoista yhteen. Erittäin tärkeää on myös se, että mukana on useita suuria kansainvälisiä lääkeyrityksiä, jotka ovat sitoutuneet lisäinvestointeihin hankkeen aikana. Tämänkaltainen malli tarjoaakin meille ennennäkemättömän hienon mahdollisuuden edistää munuaistautipotilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa, ja olen vakuuttunut siitä, että hanke tulee täyttämään sille asetetut tavoitteet, Harry Holthöfer jatkaa.

Suo­mes­sa dia­beet­tis­ta nefro­pa­ti­aa sai­ras­ta­vien po­ti­lai­den mää­rä kas­vus­sa

- Perinteisesti diabetes on jaettu kahteen pääryhmään, tyypin 1 ja 2 diabetekseen. Tutkimusryhmämme on kuitenkin vakuuttunut siitä, että sairaus voidaan jakaa huomattavasti tärkeämpiin alaryhmiin. Kehittämämme ryhmittely tulee helpottamaan merkittävästi myös korkean munuaistautiriskin potilaiden tunnistamista. Tuomme BEAt-DKD-hankkeeseen uusinta tietoa ja teknologiaosaamista tältä alueelta, kertoo yhtä hankkeen työpaketeista johtava FiDiPro professori Leif Groop.

Noin joka kolmas tyypin 1 ja 2 diabeetikoista sairastuu ajan myötä munuaissairauteen. Se on vakava liitännäissairaus, joka osalla diabeetikoista etenee jopa keinomunuaishoitoa vaativaksi munuaisten vajaatoiminnaksi.

- Suomessa diabetes on yleinen sairaus ja erityisesti tyypin 2 diabetes yleistyy jatkuvasti. Siksi myös diabetekseen liittyvä munuaissairaus on merkittävä lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen ongelma, lisää professori Per-Henrik Groop Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

- Munuaissairauden riskiä voi pienentää diabeteksen hyvällä hoidolla. Kokonaan tätä komplikaatiota emme toistaiseksi osaa ennaltaehkäistä tai parantaa ja uusia  hoitokeinoja ja varhaisdiagnostiikkaa kaivataan kipeästi.

BEAt-DKD hanketta johtaa ruotsalainen Lundin yliopisto. Helsingin yliopistosta mukana on Suomen molekyyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijoita. Lisäksi Suomesta hankkeeseen osallistuvat Turun ja Itä-Suomen yliopistot.

Li­sä­tie­to­ja:

Harry Holthöfer, vieraileva professori
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
puh: 040 557 4525
s-posti: harry.holthofer@helsinki.fi

Teksti: Mari Kaunisto

7.2.2017/kv

Koh­ti dia­beet­ti­sen mu­nuais­sai­rau­den var­hais­diag­nos­tiik­kaa ja täs­mä­hoi­toa


Elektronimikroskooppikuva munuaisen hiussuonikeräsestä (glomerulus). Runsashaaraisilla podosyyteillä (kuvassa käsitelty vihreäksi) on tärkeä tehtävä alkuvirtsan suodattumisessa. Kuva Harry Holthöfer

Diabeettisen munuaissairauden ehkäisemiseen ja yksilölliseen hoitoon tähtäävä laaja kansainvälinen tutkimushanke on saanut 29 miljoonan euron IMI-rahoituksen. Helsingin yliopisto on yksi hanketta koordinoivista yliopistoista.

Viisivuotisen BEAt-DKD (Biomarker Enterprise to Attack Diabetic Kidney Disease ) nimisen tutkimushankkeen rahoitus tulee Euroopan komission ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton (EFPIA) "Innovatiiviset lääkkeet (Innovative Medicines Initiative, IMI)"-ohjelmasta.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa diabeettisen munuaistaudin eli nefropatian moni-ilmeisyydestä ja sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen johtavista tekijöistä. Lisäksi pyritään tunnistamaan taudin etenemistä ja lääkkeiden tehoa ennustavia biologisia tekijöitä, niin sanottuja biomarkkereita. Tämän tiedon perusteella potilaita pystytään jakamaan tarkempiin alaryhmiin ja tulevaisuudessa kohdentamaan kullekin ryhmälle tehokkaimpia lääkehoitoja.

IMI-hankkeiden lähtökohtana on tukea tutkimuslaitosten ja yritysten välistä lääkekehitystä. BEAt-DKD hankkeessa on mukana alan huippututkijoita 21 akateemisesta tutkimuslaitoksesta, 6 suurta kansainvälistä lääkeyritystä, 1 bioteknologiayritys ja kansainvälinen tyypin 1 diabeteksen tutkimukseen erikoistunut hyväntekeväisyyssäätiö, Juvenile Diabetes Research Foundation.

Akateemisten tutkimuslaitosten ja lääkeyritysten yhteiset hankkeet ovat uusi, tehokkaaksi osoittautunut lähestymistapa, joka voi merkittävästi nopeuttaa uusien lääkkeiden kehittämistä.

- BEAt-DKD-tutkimus on kaikkien aikojen suurin diabeettiseen nefropatiaan ja sen biomarkkereihin keskittyvä hanke ja meille on tärkeää olla siinä keskeinen toimija. Suomessa on tehty kansainvälisellä huipputasolla diabetes- ja munuaistautitutkimusta jo vuosien ajan. Merkittävä roolimme BEAt-DKD hankkeessa osoittaa, että saavutettuaosaamistamme arvostetaan maailmalla, toteaa hankkeen varakoordinaattori Harry Holthöfer Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

- Hanke tuo alan ehdottomat huiput monista eri yliopistoista yhteen. Erittäin tärkeää on myös se, että mukana on useita suuria kansainvälisiä lääkeyrityksiä, jotka ovat sitoutuneet lisäinvestointeihin hankkeen aikana. Tämänkaltainen malli tarjoaakin meille ennennäkemättömän hienon mahdollisuuden edistää munuaistautipotilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa, ja olen vakuuttunut siitä, että hanke tulee täyttämään sille asetetut tavoitteet, Harry Holthöfer jatkaa.

Suo­mes­sa dia­beet­tis­ta nefro­pa­ti­aa sai­ras­ta­vien po­ti­lai­den mää­rä kas­vus­sa

- Perinteisesti diabetes on jaettu kahteen pääryhmään, tyypin 1 ja 2 diabetekseen. Tutkimusryhmämme on kuitenkin vakuuttunut siitä, että sairaus voidaan jakaa huomattavasti tärkeämpiin alaryhmiin. Kehittämämme ryhmittely tulee helpottamaan merkittävästi myös korkean munuaistautiriskin potilaiden tunnistamista. Tuomme BEAt-DKD-hankkeeseen uusinta tietoa ja teknologiaosaamista tältä alueelta, kertoo yhtä hankkeen työpaketeista johtava FiDiPro professori Leif Groop.

Noin joka kolmas tyypin 1 ja 2 diabeetikoista sairastuu ajan myötä munuaissairauteen. Se on vakava liitännäissairaus, joka osalla diabeetikoista etenee jopa keinomunuaishoitoa vaativaksi munuaisten vajaatoiminnaksi.

- Suomessa diabetes on yleinen sairaus ja erityisesti tyypin 2 diabetes yleistyy jatkuvasti. Siksi myös diabetekseen liittyvä munuaissairaus on merkittävä lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen ongelma, lisää professori Per-Henrik Groop Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

- Munuaissairauden riskiä voi pienentää diabeteksen hyvällä hoidolla. Kokonaan tätä komplikaatiota emme toistaiseksi osaa ennaltaehkäistä tai parantaa ja uusia  hoitokeinoja ja varhaisdiagnostiikkaa kaivataan kipeästi.

BEAt-DKD hanketta johtaa ruotsalainen Lundin yliopisto. Helsingin yliopistosta mukana on Suomen molekyyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijoita. Lisäksi Suomesta hankkeeseen osallistuvat Turun ja Itä-Suomen yliopistot.

Li­sä­tie­to­ja:

Harry Holthöfer, vieraileva professori
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
puh: 040 557 4525
s-posti: harry.holthofer@helsinki.fi

Teksti: Mari Kaunisto

7.2.2017/kv