link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Vä­häi­nen kou­lu­tus ja köy­hyys ly­hen­tä­vät eli­ni­kää


Koulutus ja varallisuus vaikuttavat monella tavalla kykyymme ja mahdollisuuksiimme pysyä terveenä, sanoo professori Mika Kivimäki.

Vähäinen koulutus ja köyhyys tulisi globaaleissa terveysstrategioissa nostaa muiden keskeisten terveyden riskitekijöiden joukkoon. Näin toteavat sosioekonomisen aseman terveysvaikutuksia selvittäneet tutkijat. Professori Mika Kivimäen johtama tutkimus julkaistiin Lancet-tiedelehdessä 31.1.2017.

Lancetissa julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta terveyteen on verrattu muihin merkittäviin terveyden riskitekijöihin. Tutkimus perustuu Euroopasta, USA:sta ja Australiasta koottuun väestöaineistoon.

Vertailussa oli mukana kuusi WHO:n Global Action Plan for the Prevention and Control of Non-Communicable Diseases -suunnitelmassa määritettyä riskitekijää: tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, lihavuus, liikunnan puute, diabetes ja korkea verenpaine. WHO:n suosittelee näihin riskitekijöihin puuttumista kansantautien vähentämiseksi.

- Koulutus ja varallisuus vaikuttavat monella tavalla kykyymme ja mahdollisuuksiimme pysyä terveenä. Näitä sosioekonomisia tekijöitä ei kuitenkaan löytynyt WHO:n terveysstrategiasta. Meidän tarkoituksemme oli selvittää, miten tärkeitä sosioekonomiset tekijät terveyden kannalta loppujen lopuksi ovat, sanoo tutkimusta johtanut epidemiologian professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta ja University College Lontoosta.

Meta-analyysiin otettiin mukaan 48 tutkimusta, joiden aineisto käsitti yhteensä yli 1,7 miljoonaa ihmistä. Henkilöiden sosioekonomisia tekijöitä määritettiin ammattiaseman perusteella, ja heidän terveyttään seurattiin kuolleisuusrekistereiden avulla.

Tutkimuksessa mukana olleista miehistä 41 prosentilla ja naisista 27 prosentilla oli heikoksi luokiteltava sosioekonominen asema. Näiden henkilöiden eliniän odote oli keskimäärin 2,1 vuotta lyhyempi kuin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien. Ero on suunnilleen samaa tasoa kuin fyysisesti passiivisten ja aktiivisten ihmisten välillä (2,4 vuotta). Tupakointi (4,8 vuotta) ja diabetes (3,9 vuotta) lyhensivät elinaikaa enemmän kuin heikko sosioekonominen asema, mutta korkea verenpaine (1,6 vuotta), lihavuus (0.7 vuotta) ja runsas alkoholinkulutus (0,5 vuotta) vähemmän.

Matala sosioekonominen asema oli yhtä voimakkaasti yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen, sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen sekä syöpäkuolleisuuteen.

Tutkijat myöntävät, että sosioekonomisen aseman määritteleminen pelkästään ammatillisen aseman perusteella saattaa yksinkertaistaa liikaa sitä, miten koulutus ja varallisuus vaikuttavat terveyteen. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutusten erotteleminen muiden riskitekijöiden vaikutuksesta on myös vaikeaa. Tästä huolimatta tutkijat pitävät tuloksia luotettavina.

- Vähäinen koulutus ja köyhyys tulisi nostaa globaaleissa terveysstrategioissa muiden keskeisten terveyden riskitekijöiden joukkoon, Kivimäki sanoo.

Lisätietoja:
Professori Mika Kivimäki, Clinicum, Helsingin yliopisto.
Puh. 050-448 93 00
mika.kivimaki@helsinki.fi

Viite: Socioeconomic status and the 25 × 25 risk factors as determinants of premature mortality: a multicohort study and meta-analysis of 1·7 million men and women. Silvia Stringhini, Cristian Carmeli, Markus Jokela, Mauricio Avendaño, Peter Muennig, Florence Guida, Fulvio Ricceri, Angelo d'Errico, Henrique Barros, Murielle Bochud, Marc Chadeau-Hyam, Françoise Clavel-Chapelon, Giuseppe Costa, Cyrille Delpierre, Silvia Fraga, Marcel Goldberg, Graham G Giles, Vittorio Krogh, Michelle Kelly-Irving, Richard Layte, Aurélie M Lasserre, Michael G Marmot, Martin Preisig, Martin J Shipley, Peter Vollenweider, Marie Zins, Ichiro Kawachi, Andrew Steptoe, Johan P Mackenbach, Paolo Vineis, Mika Kivimäki, for the LIFEPATH consortium. Lancet 31st January 2017.
DOI: http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)32380-7

3.2.2017/kv

Vä­häi­nen kou­lu­tus ja köy­hyys ly­hen­tä­vät eli­ni­kää


Koulutus ja varallisuus vaikuttavat monella tavalla kykyymme ja mahdollisuuksiimme pysyä terveenä, sanoo professori Mika Kivimäki.

Vähäinen koulutus ja köyhyys tulisi globaaleissa terveysstrategioissa nostaa muiden keskeisten terveyden riskitekijöiden joukkoon. Näin toteavat sosioekonomisen aseman terveysvaikutuksia selvittäneet tutkijat. Professori Mika Kivimäen johtama tutkimus julkaistiin Lancet-tiedelehdessä 31.1.2017.

Lancetissa julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta terveyteen on verrattu muihin merkittäviin terveyden riskitekijöihin. Tutkimus perustuu Euroopasta, USA:sta ja Australiasta koottuun väestöaineistoon.

Vertailussa oli mukana kuusi WHO:n Global Action Plan for the Prevention and Control of Non-Communicable Diseases -suunnitelmassa määritettyä riskitekijää: tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, lihavuus, liikunnan puute, diabetes ja korkea verenpaine. WHO:n suosittelee näihin riskitekijöihin puuttumista kansantautien vähentämiseksi.

- Koulutus ja varallisuus vaikuttavat monella tavalla kykyymme ja mahdollisuuksiimme pysyä terveenä. Näitä sosioekonomisia tekijöitä ei kuitenkaan löytynyt WHO:n terveysstrategiasta. Meidän tarkoituksemme oli selvittää, miten tärkeitä sosioekonomiset tekijät terveyden kannalta loppujen lopuksi ovat, sanoo tutkimusta johtanut epidemiologian professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta ja University College Lontoosta.

Meta-analyysiin otettiin mukaan 48 tutkimusta, joiden aineisto käsitti yhteensä yli 1,7 miljoonaa ihmistä. Henkilöiden sosioekonomisia tekijöitä määritettiin ammattiaseman perusteella, ja heidän terveyttään seurattiin kuolleisuusrekistereiden avulla.

Tutkimuksessa mukana olleista miehistä 41 prosentilla ja naisista 27 prosentilla oli heikoksi luokiteltava sosioekonominen asema. Näiden henkilöiden eliniän odote oli keskimäärin 2,1 vuotta lyhyempi kuin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien. Ero on suunnilleen samaa tasoa kuin fyysisesti passiivisten ja aktiivisten ihmisten välillä (2,4 vuotta). Tupakointi (4,8 vuotta) ja diabetes (3,9 vuotta) lyhensivät elinaikaa enemmän kuin heikko sosioekonominen asema, mutta korkea verenpaine (1,6 vuotta), lihavuus (0.7 vuotta) ja runsas alkoholinkulutus (0,5 vuotta) vähemmän.

Matala sosioekonominen asema oli yhtä voimakkaasti yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen, sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen sekä syöpäkuolleisuuteen.

Tutkijat myöntävät, että sosioekonomisen aseman määritteleminen pelkästään ammatillisen aseman perusteella saattaa yksinkertaistaa liikaa sitä, miten koulutus ja varallisuus vaikuttavat terveyteen. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutusten erotteleminen muiden riskitekijöiden vaikutuksesta on myös vaikeaa. Tästä huolimatta tutkijat pitävät tuloksia luotettavina.

- Vähäinen koulutus ja köyhyys tulisi nostaa globaaleissa terveysstrategioissa muiden keskeisten terveyden riskitekijöiden joukkoon, Kivimäki sanoo.

Lisätietoja:
Professori Mika Kivimäki, Clinicum, Helsingin yliopisto.
Puh. 050-448 93 00
mika.kivimaki@helsinki.fi

Viite: Socioeconomic status and the 25 × 25 risk factors as determinants of premature mortality: a multicohort study and meta-analysis of 1·7 million men and women. Silvia Stringhini, Cristian Carmeli, Markus Jokela, Mauricio Avendaño, Peter Muennig, Florence Guida, Fulvio Ricceri, Angelo d'Errico, Henrique Barros, Murielle Bochud, Marc Chadeau-Hyam, Françoise Clavel-Chapelon, Giuseppe Costa, Cyrille Delpierre, Silvia Fraga, Marcel Goldberg, Graham G Giles, Vittorio Krogh, Michelle Kelly-Irving, Richard Layte, Aurélie M Lasserre, Michael G Marmot, Martin Preisig, Martin J Shipley, Peter Vollenweider, Marie Zins, Ichiro Kawachi, Andrew Steptoe, Johan P Mackenbach, Paolo Vineis, Mika Kivimäki, for the LIFEPATH consortium. Lancet 31st January 2017.
DOI: http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)32380-7

3.2.2017/kv