link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2017 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Mil­joo­na­ra­hoi­tuk­sel­la mul­lis­ta­va mal­li lää­ke­hoi­don va­lin­taan


Professori Mikko Niemi sai uransa toisen ERC-rahoituksen.

Professori Mikko Niemi sai kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvolta. Sen avulla hän kehittää algoritmin, jolla etsitään potilaalle
parhaiten sopiva kolesterolilääke.

Professori Mikko Niemi on tutkinut kolesterolilääkitykseen tehoon ja haittavaikutuksiin liittyviä geenimuutoksia 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Aiemmissa tutkimuksissaan hän on löytänyt joukon geenimuutoksia, jotka vaikuttavat kolesterolilääkkeinä käytettävien statiinien tehoon tai lisäävät niiden
lihashaittavaikutuksia.

Osittain haittavaikutusten takia jopa neljännes potilaista lopettaa kolesterolilääkityksensä vuoden kuluessa, vaikka lääkitys olisi tarkoitettu pysyväksi.

– Voidaan arvioida, että maailmanlaajuisesti 20 000–30 000 ihmistä kuolee vuosittain sydän- ja verisuonitapahtumaan, koska he ovat lopettaneet kolesterolilääkityksensä,
Niemi toteaa.

Ma­te­maat­ti­nen mal­li lää­ke­hoi­toon

Vastikään myönnetyllä Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Consolidator Grant -rahoituksella Niemi aikoo rakentaa systeemifarmakologisen mallin, jonka avulla
potilaalle valitaan sopivin kolesterolilääkitys.

– Kyseessä on matemaattinen malli, joka ottaa huomioon kaikki kolesterolilääkitykseen vaikuttavat yksilötekijät, kuten potilaan perimän, muun lääkityksen, sukupuolen,
iän ja painon. Mallin avulla ennakoidaan, miten lääke käyttäytyy kunkin potilaan elimistössä, eli miten se jakautuu maksaan ja lihaskudokseen, miten hyvin se tehoaa ja
mikä on sen haittavaikutusriski, Niemi toteaa.

Hän kertoo, että mallin kehittäminen olisi mahdotonta ilman mittavaa ERC-rahoitusta, joka turvaa resurssit mallin rakentamiseen ja testaamiseen seuraavan
viiden vuoden aikana.

Systeemifarmakologisen mallin rakentamiseen käytetään Niemen aiemmissa tutkimuksissa keräämiä aineistoja, julkaistuja tutkimuksia ja solumallilla tehtäviä
laboratoriokokeita. Hankkeen alkuvaiheessa kerätään lisäksi uusi 500 statiinilääkitystä aloittavan potilaan aineisto mallin viimeistelyä ja validointia varten.  

Rahoituskauden jälkipuoliskolla toteutetaan satunnaistettu kliininen tutkimus, jossa potilaille määrätään kolesterolilääke joko lääkärin oman harkinnan mukaan tai
systeemifarmakologista mallia apuna käyttäen.

­– Uskon vahvasti, että saamme mallin toimimaan. Sen seurauksena potilaat sietävät määrättyä lääkettä paremmin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus  voi vähentyä 
merkittävästi, Niemi toteaa.

En­sim­mäi­se­nä maa­il­mas­sa

Niemi korostaa, että kyseessä on ensimmäinen systeemifarmakologinen lähestymistapa lääkehoidon yksilöllistämiseen.

– Laajemmassa perspektiivissä tarkasteltuna kolesterolilääkkeet toimivat tässä vain mallina. Ne ovat lääkeryhmä, josta tiedetään, että monet yksilötekijät olisi syytä ottaa
huomioon lääkettä valittaessa, mutta niin ei nykypäivänä käytännössä tapahdu, Niemi sanoo.

Tulevaisuudessa mallia voisi hyödyntää monen muunkin sairauden lääkehoidossa.

– Uskon, että tutkimuksemme avaa aivan uusia mahdollisuuksia siihen, miten lääkehoito tulevaisuudessa valitaan.  

Mil­joo­na­ra­hoi­tuk­sel­la mul­lis­ta­va mal­li lää­ke­hoi­don va­lin­taan


Professori Mikko Niemi sai uransa toisen ERC-rahoituksen.

Professori Mikko Niemi sai kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvolta. Sen avulla hän kehittää algoritmin, jolla etsitään potilaalle
parhaiten sopiva kolesterolilääke.

Professori Mikko Niemi on tutkinut kolesterolilääkitykseen tehoon ja haittavaikutuksiin liittyviä geenimuutoksia 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Aiemmissa tutkimuksissaan hän on löytänyt joukon geenimuutoksia, jotka vaikuttavat kolesterolilääkkeinä käytettävien statiinien tehoon tai lisäävät niiden
lihashaittavaikutuksia.

Osittain haittavaikutusten takia jopa neljännes potilaista lopettaa kolesterolilääkityksensä vuoden kuluessa, vaikka lääkitys olisi tarkoitettu pysyväksi.

– Voidaan arvioida, että maailmanlaajuisesti 20 000–30 000 ihmistä kuolee vuosittain sydän- ja verisuonitapahtumaan, koska he ovat lopettaneet kolesterolilääkityksensä,
Niemi toteaa.

Ma­te­maat­ti­nen mal­li lää­ke­hoi­toon

Vastikään myönnetyllä Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Consolidator Grant -rahoituksella Niemi aikoo rakentaa systeemifarmakologisen mallin, jonka avulla
potilaalle valitaan sopivin kolesterolilääkitys.

– Kyseessä on matemaattinen malli, joka ottaa huomioon kaikki kolesterolilääkitykseen vaikuttavat yksilötekijät, kuten potilaan perimän, muun lääkityksen, sukupuolen,
iän ja painon. Mallin avulla ennakoidaan, miten lääke käyttäytyy kunkin potilaan elimistössä, eli miten se jakautuu maksaan ja lihaskudokseen, miten hyvin se tehoaa ja
mikä on sen haittavaikutusriski, Niemi toteaa.

Hän kertoo, että mallin kehittäminen olisi mahdotonta ilman mittavaa ERC-rahoitusta, joka turvaa resurssit mallin rakentamiseen ja testaamiseen seuraavan
viiden vuoden aikana.

Systeemifarmakologisen mallin rakentamiseen käytetään Niemen aiemmissa tutkimuksissa keräämiä aineistoja, julkaistuja tutkimuksia ja solumallilla tehtäviä
laboratoriokokeita. Hankkeen alkuvaiheessa kerätään lisäksi uusi 500 statiinilääkitystä aloittavan potilaan aineisto mallin viimeistelyä ja validointia varten.  

Rahoituskauden jälkipuoliskolla toteutetaan satunnaistettu kliininen tutkimus, jossa potilaille määrätään kolesterolilääke joko lääkärin oman harkinnan mukaan tai
systeemifarmakologista mallia apuna käyttäen.

­– Uskon vahvasti, että saamme mallin toimimaan. Sen seurauksena potilaat sietävät määrättyä lääkettä paremmin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus  voi vähentyä 
merkittävästi, Niemi toteaa.

En­sim­mäi­se­nä maa­il­mas­sa

Niemi korostaa, että kyseessä on ensimmäinen systeemifarmakologinen lähestymistapa lääkehoidon yksilöllistämiseen.

– Laajemmassa perspektiivissä tarkasteltuna kolesterolilääkkeet toimivat tässä vain mallina. Ne ovat lääkeryhmä, josta tiedetään, että monet yksilötekijät olisi syytä ottaa
huomioon lääkettä valittaessa, mutta niin ei nykypäivänä käytännössä tapahdu, Niemi sanoo.

Tulevaisuudessa mallia voisi hyödyntää monen muunkin sairauden lääkehoidossa.

– Uskon, että tutkimuksemme avaa aivan uusia mahdollisuuksia siihen, miten lääkehoito tulevaisuudessa valitaan.