link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

"Lähtölaukaus iPS-biopankeille"


Eri solutyypeistä tuotetut monikykyiset kantasolut, iPS-solut, eivät eroa toisistaan siinä, miten hyvin ne pystytään erilaistamaan uudelleen, osoittaa Helsingin yliopiston ja THL:n tuore tutkimus. Tulokset ovat tärkeitä biopankkitoiminnalle ja kantasolututkimukselle.  
 

- Tuloksemme osoittavat, että verisoluista voidaan tehdä aivan yhtä hyvin toimivia iPS-kantasoluja kuin ihokudoksestakin, sanoo Stem Cell Reports -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut professori Timo Otonkoski.

Tuloksilla on tärkeä merkitys biopankkitoiminnalle, koska näin samaan kokoelmaan voidaan käyttää erilaisia solulähteitä ja myös aiemmin säilötyt elävät solunäytteet ovat käyttökelpoisia iPS-solutuotantoa varten.

- Voi sanoa, että tämä tutkimuksemme on lähtölaukaus iPS-biopankkitoiminnalle Suomessa, Otonkoski toteaa.

iPS-soluja voidaan tuottaa esimerkiksi ihopalasta kasvatetuista fibroblastisoluista tai suoraan verisoluista. Verisolut ovat käyttökelpoisin biopankkimateriaali, koska verinäytteiden ottaminen on yksinkertaista ja sitä tehdään rutiinisti diagnostiikan ja hoidon yhteydessä.

Tähän asti on kuitenkin ollut epäselvää, ovatko eri solutyypeistä tuotetut iPS-solut täysin vertailukelpoisia keskenään vai vaikuttaako erilaistumisprosessiin se, mistä kudostyypistä solut ovat alun perin lähtöisin.

Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset olivat hyvin selvät: lähtösolun tyypillä ei ole merkitystä, jos kantasolu on täydellisesti uudelleenohjelmoitunut.

Yllättävää oli sijaan se, miten paljon eri yksilöistä tuotetut iPS-solut eroavat toisistaan.

- Geneettisesti määräytyvät yksilölliset erot kantasolujen erilaistumisessa ovat yllättävän suuria, joten luotettavien havaintojen tekeminen esimerkiksi sairauteen liittyvien genotyyppien toiminnallisista vaikutuksista edellyttää, että biopankkeihin saadaan riittävän laajoja, monilta luovuttajilta peräisin olevia aineistoja, Otonkoski toteaa.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Eija Hiltunen
Graafi: Otonkoski lab

20.1.2016/kv

"Lähtölaukaus iPS-biopankeille"


Eri solutyypeistä tuotetut monikykyiset kantasolut, iPS-solut, eivät eroa toisistaan siinä, miten hyvin ne pystytään erilaistamaan uudelleen, osoittaa Helsingin yliopiston ja THL:n tuore tutkimus. Tulokset ovat tärkeitä biopankkitoiminnalle ja kantasolututkimukselle.  
 

- Tuloksemme osoittavat, että verisoluista voidaan tehdä aivan yhtä hyvin toimivia iPS-kantasoluja kuin ihokudoksestakin, sanoo Stem Cell Reports -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut professori Timo Otonkoski.

Tuloksilla on tärkeä merkitys biopankkitoiminnalle, koska näin samaan kokoelmaan voidaan käyttää erilaisia solulähteitä ja myös aiemmin säilötyt elävät solunäytteet ovat käyttökelpoisia iPS-solutuotantoa varten.

- Voi sanoa, että tämä tutkimuksemme on lähtölaukaus iPS-biopankkitoiminnalle Suomessa, Otonkoski toteaa.

iPS-soluja voidaan tuottaa esimerkiksi ihopalasta kasvatetuista fibroblastisoluista tai suoraan verisoluista. Verisolut ovat käyttökelpoisin biopankkimateriaali, koska verinäytteiden ottaminen on yksinkertaista ja sitä tehdään rutiinisti diagnostiikan ja hoidon yhteydessä.

Tähän asti on kuitenkin ollut epäselvää, ovatko eri solutyypeistä tuotetut iPS-solut täysin vertailukelpoisia keskenään vai vaikuttaako erilaistumisprosessiin se, mistä kudostyypistä solut ovat alun perin lähtöisin.

Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset olivat hyvin selvät: lähtösolun tyypillä ei ole merkitystä, jos kantasolu on täydellisesti uudelleenohjelmoitunut.

Yllättävää oli sijaan se, miten paljon eri yksilöistä tuotetut iPS-solut eroavat toisistaan.

- Geneettisesti määräytyvät yksilölliset erot kantasolujen erilaistumisessa ovat yllättävän suuria, joten luotettavien havaintojen tekeminen esimerkiksi sairauteen liittyvien genotyyppien toiminnallisista vaikutuksista edellyttää, että biopankkeihin saadaan riittävän laajoja, monilta luovuttajilta peräisin olevia aineistoja, Otonkoski toteaa.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuva: Eija Hiltunen
Graafi: Otonkoski lab

20.1.2016/kv