link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Suomesta aivosairauksien tutkimuksen supermaa?

Voiko aivosairauksien kasvavan taakan kääntää kansalliseksi mahdollisuudeksi luomaan lisää terveyttä, elämänlaatua ja taloudellista kasvua? Tätä pohditaan tällä viikolla Meilahdessa "Brain Diseases - why to invest in Finland" -symposiumissa.

Alzheimer, ALS, MS-tauti, Parkinsonin tauti, aivoinfarktit ja muut aivosairaudet merkitsevät raskasta taakkaa paitsi sairastuneille ja heidän omaisilleen myös koko yhteiskunnalle: aivosairauksien vuosikustannukset olivat jo vuonna 2010 Suomessa noin 8,6 miljardia ja EU-tasolla 800 miljardia euroa. Väestön ikääntymisen myös aivosairauksista kärsivien määrä kasvaa.

Aivosairauksiin tarvitaan kipeästi tehokkaita hoitoja ja ehkäisykeinoja. Suomessa on valtava potentiaali aivosairauksien tutkimuksessa: alalla on mahdollisuuksia merkittäviin läpimurtoihin, jotka voisivat tuoda paitsi apua sairastuneille myös uutta liiketoimintaa, investointeja ja taloudellista kasvua.

Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä yliopistojen, sairaaloiden, yritysten ja viranomaisten kesken, sanovat Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienari ja Biogen Finland Oy:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti.

- Tärkein akuutti uhka on akateemisen korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vaarantuminen yliopistolaitoksen ja Suomen Akatemian budjettileikkausten vuoksi, mikä on käynnistämässä aivovuodon ulkomaille. Rahoituspohjan on mahdollistettava pitkäjänteinen tutkimus, Tienari sanoo.

- Yksi kiireellisimmistä asioista kilpailukykyisen tutkimusympäristön luomisessa on kliinistä tutkimusta koskevan liian hitaan ja raskaan lupaprosessin uusiminen, ja tässä viranomaisilla ja poliittisilla päättäjillä on ratkaisun avaimet, toteaa Hautalahti.

Tutkimuksen rahoituspohjan laajentamiseksi Tienari toivoisi muun muassa verovähennysoikeutta yksityisten kansalaisten tutkimuslahjoituksille. Hän myös siirtäisi Tekesin toimintaa kansainvälisemmäksi ja lähemmäksi perustutkimusta - Sieltä ne suuret innovaatiot kuitenkin syntyvät.

Kerberoksesta kumppaniksi

Hautalahti ja Tienari peräävät avointa yhteistyötä akateemisten tutkijoiden ja yritysmaailman välillä. Hautalahti huomauttaa, että esimerkiksi Biogen on aina perustanut toimintansa tiiviiseen yhteistyöhön tiedeyhteisön kanssa.

- Helsingin yliopisto on ollut yrityksemme tutkimusyhteistyökumppani vuodesta 1978 lähtien professori Kari Cantellin ja yhden perustajistamme, professori Charles Weissmannin uraauurtavan interferonitutkimusyhteistyön ansiosta.

Nykyään lääketeollisuus satsaa paljon perustutkimusprojekteihin, joita tehdään akateemisten partnereiden kanssa, Tienari sanoo. - Me tarvitsemme tällaista rahoitusta tutkimukseen. Lääketeollisuus tulee nähdä yhteistyökumppanina eikä vanhakantaisesti lääkäreitä lahjovana kerberoksena.

Kansainvälisen rahoituksen ja sijoitusten saaminen Suomeen edellyttää kuitenkin sitä, että maailmalla tunnetaan Suomen vahvuudet lääketieteellisessä tutkimuksessa: vahva asiantuntemus, toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, kattavat rekisterit, kovaa vauhtia kehittyvät biopankit, ammattitaitoiset työntekijät sekä tutkimukseen myönteisesti suhtautuvat ja hyvin sitoutuvat potilaat.

- Suomi on lääketeollisuuden näkökulmasta melkoinen Eldorado. Meidän pitää kertoa se heille!

 Tärkeimmät toimenpiteet tässä ja nyt:


- Asennemuutos: terveydenhuolto on investointi, ei vain kuluerä
- Tutkimuksen rahoituspohjan laajentaminen
- Tutkimuksen kilpailukykyä heikentävän byrokratian purkaminen
- Yliopistojen, terveydenhuollon, yritysten ja viranomaisten yhteistyö
- Kansainvälinen markkinointi
- Asiantuntevaa tukea kaupallistamiseen

Tutkijat, yritysmaailman edustajat ja poliittiset päättäjät kokoontuvat 12.11. Helsingin yliopistoon "Brain Diseases - why to invest in Finland" -symposiumiin pohtimaan, miten lisääntyvien aivosairauksien aiheuttama taloudellinen ja inhimillinen haaste käännetään kansalliseksi mahdollisuudeksi. Symposiumiin osallistuvat muun muassa Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja elinkeinoministeri Olli Rehn.

Tutkimuksella maailman kärkeen


Suomen vahvuuksista aivosairauksien tutkimuksessa ja hoidossa todistavat muun muassa aivoinfarktin hoidossa saavutetut tulokset: kansainvälisessä arvioinnissa vuonna 2013 aivoinfarktikuolleisuus Meilahden sairaalassa oli maailman alhaisin.

- Taustalla on jo 1990-luvulla tehostunut aivoinfarktin akuuttihoitoa koskeva tutkimus ja hoitokäytäntöjen muutokset - tutkimuksen jäljet siis näkyvät erittäin selvästi käytännön tasolla, professori Pentti Tienari kertoo.

 

Tienari uskoo, että lähivuosina on odotettavissa tärkeitä hermoston rappeumasairauksia koskevia läpimurtoja. Viime aikoina perustutkimuksessa on tehty useita lupaavia löydöksiä, jotka liittyvät muun muassa Alzheimerin tautiin, ALS:iin ja Parkinsonin tautiin. - Näihin sairauksiin kaivataan syyhyn perustuvaa ennaltaehkäisevää hoitoa.

MS-taudin lääkehoidossa on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa edistytty huomattavasti, mutta sairauden syyhyn kohdistuvaa hoitoa ei vielä ole. - Bioteknologian kehitys antaa mahdollisuudet yhä paremmin tunnistaa MS-tautia aiheuttavat veren solut, mikä voi johtaa aivan uuden tyyppisiin täsmähoitoihin, Tienari ennakoi.

"Vanhat aivot" valtaavat maan

Jos väestöpyramidien kehittyminen länsimaissa jatkuu nykyisellään, EU:n suurin ikäkohortti vuonna 2060 ovat 70-vuotiaat, kun se tällä hetkellä on 40-vuotiaat

- 'Vanhojen aivojen' lisääntyminen yhteiskunnassa luo tilausta uusille yhteiskunnallisille innovaatioille ja myös uusille teknologioille, jotka pitävät vanhenevan väestön osana yhteiskuntaa yksinäisyyden ja eristyneisyyden sijaan.

Taakasta toimeliaisuudeksi

 
Biogen Finland Oy:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti on yksi "Brain Diseases - why to invest in Finland" -symposiumin keskeisiä järjestäjiä.

- Symposiumin järjestäjien yhteinen tavoite on lisätä yleistä tietoisuutta aivosairauksista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaamme. Tässä tarvitaan niin yhteiskunnallista keskustelua kuin tutkimusyhteisöjen ja yritysten pitkäjänteistä viestintääkin, hän sanoo.

Biogen Finland haluaa saada Suomeen lisää tutkimustoimintaa ja sitä kautta myös investointeja. Erityisesti yritys on kiinnostunut niistä mahdollisuuksista, joita kansallinen genomistrategia tuo MS-taudin, Alzheimerin taudin ja ALS:n tutkimukseen.

- Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta merkittävään asemaan aivosairauksien tutkimuksessa ja hoitomenetelmien kehittämisessä. Täällä on valtava potentiaali uusiin innovaatioihin. Kansainvälisen rahoituksen ja investointien saamiseksi on kuitenkin luotava kilpailukykyinen tutkimusympäristö.

Viiden vuoden visio

Jos nyt tartutaan ripeästi toimeen ja tehdään oikeita ratkaisuja, tilanne voi viiden vuoden kuluttua näyttää tältä:

- Osa aivosairauksien taakasta on pystytty kääntämään toimeliaisuudeksi, kasvuksi ja lisätyöpaikoiksi, ja Suomi on matkalla maailman huipulle aivosairauksien tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Maailmalla ja erityisesti Yhdysvalloissa Suomi tunnetaan kiinnostavana yhteistyökumppanina ja investointikohteena, Hautalahti visioi.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuvat: 123 rf, Biogen Finland Oy, Helsingin yliopisto

10.11.2015/kv

Suomesta aivosairauksien tutkimuksen supermaa?

Voiko aivosairauksien kasvavan taakan kääntää kansalliseksi mahdollisuudeksi luomaan lisää terveyttä, elämänlaatua ja taloudellista kasvua? Tätä pohditaan tällä viikolla Meilahdessa "Brain Diseases - why to invest in Finland" -symposiumissa.

Alzheimer, ALS, MS-tauti, Parkinsonin tauti, aivoinfarktit ja muut aivosairaudet merkitsevät raskasta taakkaa paitsi sairastuneille ja heidän omaisilleen myös koko yhteiskunnalle: aivosairauksien vuosikustannukset olivat jo vuonna 2010 Suomessa noin 8,6 miljardia ja EU-tasolla 800 miljardia euroa. Väestön ikääntymisen myös aivosairauksista kärsivien määrä kasvaa.

Aivosairauksiin tarvitaan kipeästi tehokkaita hoitoja ja ehkäisykeinoja. Suomessa on valtava potentiaali aivosairauksien tutkimuksessa: alalla on mahdollisuuksia merkittäviin läpimurtoihin, jotka voisivat tuoda paitsi apua sairastuneille myös uutta liiketoimintaa, investointeja ja taloudellista kasvua.

Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä yliopistojen, sairaaloiden, yritysten ja viranomaisten kesken, sanovat Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienari ja Biogen Finland Oy:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti.

- Tärkein akuutti uhka on akateemisen korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vaarantuminen yliopistolaitoksen ja Suomen Akatemian budjettileikkausten vuoksi, mikä on käynnistämässä aivovuodon ulkomaille. Rahoituspohjan on mahdollistettava pitkäjänteinen tutkimus, Tienari sanoo.

- Yksi kiireellisimmistä asioista kilpailukykyisen tutkimusympäristön luomisessa on kliinistä tutkimusta koskevan liian hitaan ja raskaan lupaprosessin uusiminen, ja tässä viranomaisilla ja poliittisilla päättäjillä on ratkaisun avaimet, toteaa Hautalahti.

Tutkimuksen rahoituspohjan laajentamiseksi Tienari toivoisi muun muassa verovähennysoikeutta yksityisten kansalaisten tutkimuslahjoituksille. Hän myös siirtäisi Tekesin toimintaa kansainvälisemmäksi ja lähemmäksi perustutkimusta - Sieltä ne suuret innovaatiot kuitenkin syntyvät.

Kerberoksesta kumppaniksi

Hautalahti ja Tienari peräävät avointa yhteistyötä akateemisten tutkijoiden ja yritysmaailman välillä. Hautalahti huomauttaa, että esimerkiksi Biogen on aina perustanut toimintansa tiiviiseen yhteistyöhön tiedeyhteisön kanssa.

- Helsingin yliopisto on ollut yrityksemme tutkimusyhteistyökumppani vuodesta 1978 lähtien professori Kari Cantellin ja yhden perustajistamme, professori Charles Weissmannin uraauurtavan interferonitutkimusyhteistyön ansiosta.

Nykyään lääketeollisuus satsaa paljon perustutkimusprojekteihin, joita tehdään akateemisten partnereiden kanssa, Tienari sanoo. - Me tarvitsemme tällaista rahoitusta tutkimukseen. Lääketeollisuus tulee nähdä yhteistyökumppanina eikä vanhakantaisesti lääkäreitä lahjovana kerberoksena.

Kansainvälisen rahoituksen ja sijoitusten saaminen Suomeen edellyttää kuitenkin sitä, että maailmalla tunnetaan Suomen vahvuudet lääketieteellisessä tutkimuksessa: vahva asiantuntemus, toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, kattavat rekisterit, kovaa vauhtia kehittyvät biopankit, ammattitaitoiset työntekijät sekä tutkimukseen myönteisesti suhtautuvat ja hyvin sitoutuvat potilaat.

- Suomi on lääketeollisuuden näkökulmasta melkoinen Eldorado. Meidän pitää kertoa se heille!

 Tärkeimmät toimenpiteet tässä ja nyt:


- Asennemuutos: terveydenhuolto on investointi, ei vain kuluerä
- Tutkimuksen rahoituspohjan laajentaminen
- Tutkimuksen kilpailukykyä heikentävän byrokratian purkaminen
- Yliopistojen, terveydenhuollon, yritysten ja viranomaisten yhteistyö
- Kansainvälinen markkinointi
- Asiantuntevaa tukea kaupallistamiseen

Tutkijat, yritysmaailman edustajat ja poliittiset päättäjät kokoontuvat 12.11. Helsingin yliopistoon "Brain Diseases - why to invest in Finland" -symposiumiin pohtimaan, miten lisääntyvien aivosairauksien aiheuttama taloudellinen ja inhimillinen haaste käännetään kansalliseksi mahdollisuudeksi. Symposiumiin osallistuvat muun muassa Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja elinkeinoministeri Olli Rehn.

Tutkimuksella maailman kärkeen


Suomen vahvuuksista aivosairauksien tutkimuksessa ja hoidossa todistavat muun muassa aivoinfarktin hoidossa saavutetut tulokset: kansainvälisessä arvioinnissa vuonna 2013 aivoinfarktikuolleisuus Meilahden sairaalassa oli maailman alhaisin.

- Taustalla on jo 1990-luvulla tehostunut aivoinfarktin akuuttihoitoa koskeva tutkimus ja hoitokäytäntöjen muutokset - tutkimuksen jäljet siis näkyvät erittäin selvästi käytännön tasolla, professori Pentti Tienari kertoo.

 

Tienari uskoo, että lähivuosina on odotettavissa tärkeitä hermoston rappeumasairauksia koskevia läpimurtoja. Viime aikoina perustutkimuksessa on tehty useita lupaavia löydöksiä, jotka liittyvät muun muassa Alzheimerin tautiin, ALS:iin ja Parkinsonin tautiin. - Näihin sairauksiin kaivataan syyhyn perustuvaa ennaltaehkäisevää hoitoa.

MS-taudin lääkehoidossa on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa edistytty huomattavasti, mutta sairauden syyhyn kohdistuvaa hoitoa ei vielä ole. - Bioteknologian kehitys antaa mahdollisuudet yhä paremmin tunnistaa MS-tautia aiheuttavat veren solut, mikä voi johtaa aivan uuden tyyppisiin täsmähoitoihin, Tienari ennakoi.

"Vanhat aivot" valtaavat maan

Jos väestöpyramidien kehittyminen länsimaissa jatkuu nykyisellään, EU:n suurin ikäkohortti vuonna 2060 ovat 70-vuotiaat, kun se tällä hetkellä on 40-vuotiaat

- 'Vanhojen aivojen' lisääntyminen yhteiskunnassa luo tilausta uusille yhteiskunnallisille innovaatioille ja myös uusille teknologioille, jotka pitävät vanhenevan väestön osana yhteiskuntaa yksinäisyyden ja eristyneisyyden sijaan.

Taakasta toimeliaisuudeksi

 
Biogen Finland Oy:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti on yksi "Brain Diseases - why to invest in Finland" -symposiumin keskeisiä järjestäjiä.

- Symposiumin järjestäjien yhteinen tavoite on lisätä yleistä tietoisuutta aivosairauksista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaamme. Tässä tarvitaan niin yhteiskunnallista keskustelua kuin tutkimusyhteisöjen ja yritysten pitkäjänteistä viestintääkin, hän sanoo.

Biogen Finland haluaa saada Suomeen lisää tutkimustoimintaa ja sitä kautta myös investointeja. Erityisesti yritys on kiinnostunut niistä mahdollisuuksista, joita kansallinen genomistrategia tuo MS-taudin, Alzheimerin taudin ja ALS:n tutkimukseen.

- Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta merkittävään asemaan aivosairauksien tutkimuksessa ja hoitomenetelmien kehittämisessä. Täällä on valtava potentiaali uusiin innovaatioihin. Kansainvälisen rahoituksen ja investointien saamiseksi on kuitenkin luotava kilpailukykyinen tutkimusympäristö.

Viiden vuoden visio

Jos nyt tartutaan ripeästi toimeen ja tehdään oikeita ratkaisuja, tilanne voi viiden vuoden kuluttua näyttää tältä:

- Osa aivosairauksien taakasta on pystytty kääntämään toimeliaisuudeksi, kasvuksi ja lisätyöpaikoiksi, ja Suomi on matkalla maailman huipulle aivosairauksien tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Maailmalla ja erityisesti Yhdysvalloissa Suomi tunnetaan kiinnostavana yhteistyökumppanina ja investointikohteena, Hautalahti visioi.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuvat: 123 rf, Biogen Finland Oy, Helsingin yliopisto

10.11.2015/kv