link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Ensin oli väitöskirja - tie tutkimuksesta tuotteeksi

Perustutkimus on pohja, jolta innovaatiot syntyvät. Tie tutkimustuloksesta kaupalliseksi tuotteeksi on joskus pitkä, mutta itse matkakin on hyödyllinen. Tämän todistaa myös tarina aMMP-8:sta.  

Professori Timo Sorsa ja liiketoimintajohtaja Sinikka Tiisala esittelevät yhtä Helsingin yliopiston ja Oy Medix Biochemica Ab:n yhteistyön tulosta - iensairauksien diagnosointiin kehitettyä pikatestiä.

 

Syyskuun 29. päivänä 1989 nuori hammaslääkäri Timo Sorsa väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hammaslääketieteen tohtoriksi. Väitöskirjan otsikko ei ollut kovin myyvä, mutta sitäkin täsmällisempi: "Human leukocyte collagenase: Purification, activation and its role in periodontal collagen degradation".

Väitöskirjassa esiteltiin uusi menetelmä MMP-8-kollagenaasin eristämiseen ja aktivoimiseen sekä osoitettiin sen yhteys ihmisen iensairauksiin.

Syyskuussa 2015 Helsingin yliopiston parodontologian professori ja Tukholman Karoliinisen instituutin vieraileva professori Timo Sorsa pitelee käsissään pientä rapisevaa pakkausta, jossa seisoo teksti "aMMP-8 rapid test kit". Kysymyksessä on yksinkertainen immunologinen pikatesti - niin sanottu tuolinvierustesti - jonka avulla voidaan kätevästi mitata suunesteiden aMMP-8-pitoisuus.

Mutta miksi kukaan haluaisi tietää suunesteiden aMMP-8-pitoisuuden?

Vaikkapa siksi, että useimmat ovat kohtalaisen kiintyneitä hampaisiinsa ja haluavat mielellään säilyttää ne hamaan hautaan saakka. MMP-8-entsyymi toimii merkkiaineena, jonka kohonnut pitoisuus suussa on ensimmäinen varoitusmerkki tulehduksellisesta iensairaudesta, parodontiitista.

Koska ihmisillä on taipumus hakeutua hammaslääkäriin vasta hammassäryn tai erityisen äkäiseksi äityneen ientulehduksen ajamana, iensairaus saattaa jäädä pitkäksi aikaa diagnosoimatta ja hoitamatta. Hoitamaton parodontiitti johtaa ennen pitkää hampaiden irtoamiseen, ja lisäksi suussa muhivalla tulehduksella on ikäviä yhteyksiä vakaviin yleissairauksiin.

- Tämä aMMP-8-testi on helppokäyttöinen, nopea ja tarkka. Sitä voi näppärästi käyttää esimerkiksi hammaslääkärin, lääkärin, suuhygienistin tai terveydenhoitajan vastaanotolla - vastaus saadaan viiden minuutin sisällä, Sorsa kertoo.

- Testi soveltuu erinomaisesti iensairauksien väestötason seulontaan - sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kouluissa, armeijassa ja äitiyshuollossa eikä ole mahdoton ajatus, että sitä käytettäisiin myös itsediagnosointiin.

Testistä on omat sovellukset hammasimplanttien ja parodontiitin yleistä tutkimista varten. Parhaillaan Helsingin yliopiston ja HUS:n klinikoiden yhteistyönä kehitetään myös lääketieteellistä testiä.

Pitkä mutta ei turha matka

Matka väitöskirjasta valmiiseen testipakettiin on ollut pitkä. Vuonna 1991 Sorsa aloitti yhteistyön suomalaisen bioalan yrityksen Oy Medix Biochemica Ab:n kanssa, ja yrityksessä ryhdyttiin kehittämään ja tuottamaan monoklonaalisia vasta-aineita MMP-8:lle.

Seuraava askel oli kehittää näistä aineksista käyttökelpoinen testi, jolla suun nesteiden MMP-8-pitoisuus voitiin mitata.

- Tämä on vastaavanlainen immunologinen testi kuin raskaustesti, Sorsa vertaa.

Testin toimivuutta ja luotettavuutta tutkittiin kliinisissä kokeissa Chilessä, Nigeriassa, Saksassa ja Suomessa. Kokeisiin osallistui sekä aikuisväestöä että teini-ikäisiä, ja molemmissa ryhmissä testi tunnisti iensairaudet. Kliinisten kokeiden tulokset on julkaistu parodontologian alan tiedejulkaisuissa, ja yhteenveto niistä julkaistaan myös alan kansainvälisessä oppikirjassa.

- Testaukset tehtiin valikoimattomassa perusväestössä, esimerkiksi Suomessa mukana oli Kotkan terveyskeskus, Sorsa sanoo.

- Kliinistä testausta on tehty erikseen myös sairaalapotilailla, jotta nähtäisiin toimiiko testi silloinkin, kun potilaalla on erilaisia lääkityksiä ja muita sairauksia, ja kyllä se toimi.

Lopullisen tuotteen, maailman ensimmäisen MMP-tuolinvierustestin, valmistajaksi löytyi saksalainen yritys Dentognostic GmbH. Tällä hetkellä testi on jo myynnissä eurooppalaisilla markkinoilla.

- Suomessa testi ei vielä ole yleisesti markkinoilla, mutta se on tutkimuskäytössä muun muassa HUS-alueen terveyskeskuksissa, ja myös Karoliininen Instituutti Ruotsissa on ottanut testin tutkimuskäyttöön, Sorsa kertoo.

Matka väitöskirjasta professori Sorsan käsissä rapisevaan testipakettiin on ollut pitkä, mutta ei hedelmätön: vuosien mittaan MMP-8:aa koskeva tutkimus on tuottanut yli 300 tieteellistä julkaisua, viisitoista väitöskirjaa - yksi väitöskirja valmistuu tänä syksynä - sekä viisi patenttia ja yhden keksintöilmoituksen.

Yhteistyö kantaa hedelmää

- Oy Medix Biochemica AB:n menestystä ei olisi olemassa ilman tiivistä yhteistyötä tutkijoiden kanssa, sillä sen yhteistyön tuloksena tuotteemme syntyvät, sanoo yrityksen diagnostisten testien liiketoimintajohtaja Sinikka Tiisala.

Yhteistyö Meilahden kampuksen tutkijoiden kanssa on Tiisalalle erityisen luontevaa, sillä hän on itsekin Helsingin yliopiston ja Meilahden kampuksen kasvatteja - hän teki biokemian alan väitöstutkimuksensa professori Risto Renkosen tutkimusryhmässä. Väiteltyään tohtoriksi vuonna 1995 Tiisala siirtyi Medix Biochemican palvelukseen.

- Se tuntui luontevalta valinnalta, hän toteaa.

Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen

2.10.2015/kv

Ensin oli väitöskirja - tie tutkimuksesta tuotteeksi

Perustutkimus on pohja, jolta innovaatiot syntyvät. Tie tutkimustuloksesta kaupalliseksi tuotteeksi on joskus pitkä, mutta itse matkakin on hyödyllinen. Tämän todistaa myös tarina aMMP-8:sta.  

Professori Timo Sorsa ja liiketoimintajohtaja Sinikka Tiisala esittelevät yhtä Helsingin yliopiston ja Oy Medix Biochemica Ab:n yhteistyön tulosta - iensairauksien diagnosointiin kehitettyä pikatestiä.

 

Syyskuun 29. päivänä 1989 nuori hammaslääkäri Timo Sorsa väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hammaslääketieteen tohtoriksi. Väitöskirjan otsikko ei ollut kovin myyvä, mutta sitäkin täsmällisempi: "Human leukocyte collagenase: Purification, activation and its role in periodontal collagen degradation".

Väitöskirjassa esiteltiin uusi menetelmä MMP-8-kollagenaasin eristämiseen ja aktivoimiseen sekä osoitettiin sen yhteys ihmisen iensairauksiin.

Syyskuussa 2015 Helsingin yliopiston parodontologian professori ja Tukholman Karoliinisen instituutin vieraileva professori Timo Sorsa pitelee käsissään pientä rapisevaa pakkausta, jossa seisoo teksti "aMMP-8 rapid test kit". Kysymyksessä on yksinkertainen immunologinen pikatesti - niin sanottu tuolinvierustesti - jonka avulla voidaan kätevästi mitata suunesteiden aMMP-8-pitoisuus.

Mutta miksi kukaan haluaisi tietää suunesteiden aMMP-8-pitoisuuden?

Vaikkapa siksi, että useimmat ovat kohtalaisen kiintyneitä hampaisiinsa ja haluavat mielellään säilyttää ne hamaan hautaan saakka. MMP-8-entsyymi toimii merkkiaineena, jonka kohonnut pitoisuus suussa on ensimmäinen varoitusmerkki tulehduksellisesta iensairaudesta, parodontiitista.

Koska ihmisillä on taipumus hakeutua hammaslääkäriin vasta hammassäryn tai erityisen äkäiseksi äityneen ientulehduksen ajamana, iensairaus saattaa jäädä pitkäksi aikaa diagnosoimatta ja hoitamatta. Hoitamaton parodontiitti johtaa ennen pitkää hampaiden irtoamiseen, ja lisäksi suussa muhivalla tulehduksella on ikäviä yhteyksiä vakaviin yleissairauksiin.

- Tämä aMMP-8-testi on helppokäyttöinen, nopea ja tarkka. Sitä voi näppärästi käyttää esimerkiksi hammaslääkärin, lääkärin, suuhygienistin tai terveydenhoitajan vastaanotolla - vastaus saadaan viiden minuutin sisällä, Sorsa kertoo.

- Testi soveltuu erinomaisesti iensairauksien väestötason seulontaan - sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kouluissa, armeijassa ja äitiyshuollossa eikä ole mahdoton ajatus, että sitä käytettäisiin myös itsediagnosointiin.

Testistä on omat sovellukset hammasimplanttien ja parodontiitin yleistä tutkimista varten. Parhaillaan Helsingin yliopiston ja HUS:n klinikoiden yhteistyönä kehitetään myös lääketieteellistä testiä.

Pitkä mutta ei turha matka

Matka väitöskirjasta valmiiseen testipakettiin on ollut pitkä. Vuonna 1991 Sorsa aloitti yhteistyön suomalaisen bioalan yrityksen Oy Medix Biochemica Ab:n kanssa, ja yrityksessä ryhdyttiin kehittämään ja tuottamaan monoklonaalisia vasta-aineita MMP-8:lle.

Seuraava askel oli kehittää näistä aineksista käyttökelpoinen testi, jolla suun nesteiden MMP-8-pitoisuus voitiin mitata.

- Tämä on vastaavanlainen immunologinen testi kuin raskaustesti, Sorsa vertaa.

Testin toimivuutta ja luotettavuutta tutkittiin kliinisissä kokeissa Chilessä, Nigeriassa, Saksassa ja Suomessa. Kokeisiin osallistui sekä aikuisväestöä että teini-ikäisiä, ja molemmissa ryhmissä testi tunnisti iensairaudet. Kliinisten kokeiden tulokset on julkaistu parodontologian alan tiedejulkaisuissa, ja yhteenveto niistä julkaistaan myös alan kansainvälisessä oppikirjassa.

- Testaukset tehtiin valikoimattomassa perusväestössä, esimerkiksi Suomessa mukana oli Kotkan terveyskeskus, Sorsa sanoo.

- Kliinistä testausta on tehty erikseen myös sairaalapotilailla, jotta nähtäisiin toimiiko testi silloinkin, kun potilaalla on erilaisia lääkityksiä ja muita sairauksia, ja kyllä se toimi.

Lopullisen tuotteen, maailman ensimmäisen MMP-tuolinvierustestin, valmistajaksi löytyi saksalainen yritys Dentognostic GmbH. Tällä hetkellä testi on jo myynnissä eurooppalaisilla markkinoilla.

- Suomessa testi ei vielä ole yleisesti markkinoilla, mutta se on tutkimuskäytössä muun muassa HUS-alueen terveyskeskuksissa, ja myös Karoliininen Instituutti Ruotsissa on ottanut testin tutkimuskäyttöön, Sorsa kertoo.

Matka väitöskirjasta professori Sorsan käsissä rapisevaan testipakettiin on ollut pitkä, mutta ei hedelmätön: vuosien mittaan MMP-8:aa koskeva tutkimus on tuottanut yli 300 tieteellistä julkaisua, viisitoista väitöskirjaa - yksi väitöskirja valmistuu tänä syksynä - sekä viisi patenttia ja yhden keksintöilmoituksen.

Yhteistyö kantaa hedelmää

- Oy Medix Biochemica AB:n menestystä ei olisi olemassa ilman tiivistä yhteistyötä tutkijoiden kanssa, sillä sen yhteistyön tuloksena tuotteemme syntyvät, sanoo yrityksen diagnostisten testien liiketoimintajohtaja Sinikka Tiisala.

Yhteistyö Meilahden kampuksen tutkijoiden kanssa on Tiisalalle erityisen luontevaa, sillä hän on itsekin Helsingin yliopiston ja Meilahden kampuksen kasvatteja - hän teki biokemian alan väitöstutkimuksensa professori Risto Renkosen tutkimusryhmässä. Väiteltyään tohtoriksi vuonna 1995 Tiisala siirtyi Medix Biochemican palvelukseen.

- Se tuntui luontevalta valinnalta, hän toteaa.

Teksti ja kuva: Päivi Lehtinen

2.10.2015/kv