link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

ERC-rahoitusta autoimmuunisairauksien ja mitokondriotautien tutkimukseen

Autoimmuunisairauksien taustamekanismeja ja mitokondriotautien mysteereitä ratkotaan Meilahdessa Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksella.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt huomattavan tutkimusrahoituksen kahdelle Meilahden kampuksella työskentelevälle tutkijalle, Suomen syöpäinstituutin ja HY:n kliinisen kemian ja hematologian professori Satu Mustjoelle ja akatemiatutkija Henna Tyynismaalle.

Mustjoen tutkimusryhmä toimii HUS:n ja Helsingin yliopiston hematologisessa tutkimusyksikössä ja Tyynismaan ryhmä kuuluu tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaan.

Mustjoki sai ERC Consolidator Grant -rahoituksen autoimmuunitautien syntymekanismeja koskevaan tutkimukseen. Viideksi vuodeksi myönnetty rahoitus on yli kaksi miljoonaa euroa.

Tyynismaan ERC Starting Grant -rahoitus myönnettiin myös viideksi vuodeksi, ja sen suuruus on 1,35 miljoonaa euroa. Tyynismaa tutkii mitokondrioiden toimintahäiriöitä ja niiden aiheuttamia sairauksia.

Autoimmuunisairauksien salaiset taustat

 

 

Monien autoimmuunisairauksien tarkka syntymekanismi on tuntematon. Koska täsmälääkkeitä ei ole, käytetään elimistön omaa puolustusjärjestelmää hillitsevää lääkehoitoa, mikä johtaa useisiin haittavaikutuksiin.  

 
- Tutkimuksessamme kartoitamme autoimmuunitauteja sairastavien potilaiden eri valkosolupopulaatioita ja pyrimme löytämään niiden joukosta sellaisia suurentuneita lymfosyyttiklooneja, joilla voi olla autoreaktiivista potentiaalia, Satu Mustjoki kertoo.

- Hypoteesimme on, että voimakkaan antigeeniaktivaation ja solujen lisääntymisen seurauksena lymfosyyttiklooneihin on syntynyt geneettisiä muutoksia, jotka vaikuttavat solujen toimintaan ja joilla siten voi olla merkitystä autoimmuunitautien synnyssä.

Tutkimus pohjautuu Mustjoen ryhmän aiempiin LGL-leukemiaa koskeviin löydöksiin, ja siinä käytetään sekä potilaista saatuja näytteitä että erilaisia koe-eläinmalleja.

- Määritämme näytteistä hankittuja mutaatioita uusimman teknologian avulla ja selvitämme tekijöitä, jotka näitä mutaatioita aiheuttavat - tutkimme esimerkiksi virusinfektioiden osuutta mutaatioiden synnyssä. Lisäksi tutkimme, onko näillä mutatoituneilla solupopulaatioilla merkitystä autoimmuunisairauksien synnyssä.

Kun autoimmuunisairauksien syntyä opitaan ymmärtämään paremmin, sairauksiin pystytään myös kehittämään tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja lääkkeitä. - Sehän meidän lopullinen tavoitteemme tietysti on, Mustjoki toteaa.

Mitokondriotautien mysteerit

 

 

Solujen energiatuotantokeskusten, mitokondrioiden, toimintahäiriöt aiheuttavat monia erilaisia perinnöllisiä sairauksia.
Mitokondriohäiriöt liittyvät myös moniin yleisiin tauteihin - esimerkiksi hermoston rappeumasairauksiin - ja lisäksi niillä on oma roolinsa ikääntymisessä.
 

 

- Mitokondrioissa toimii oma proteiinisynteesi, jota tarvitaan solujen energiatuotannon ylläpitoon. Tässä tutkimuksessa selvitämme tämän mitokondrioiden proteiinisynteesin ja sen laadunvalvonnan mekanismeja ja niiden merkitystä sairauksissa ja ikääntymisessä, Henna Tyynismaa kertoo.

Tutkijat ovat aprikoineet, miksi monet mitokondriotaudit aiheuttavat hyvinkin kudosspesifisiä oireita, vaikka toimivia mitokondrioita tarvitaan punasoluja lukuunottamatta kaikissa soluissa.

- Esimerkiksi mitokondrion proteiinisynteesin häiriö voi aiheuttaa toisilla sydänlihasrappeumaa ja toisilla taas aivosairauden, Tyynismaa kuvaa.

Tyynismaan ERC-projektissa erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat kudostason signaalit ja sopeutumismekanismit, joita mitokondrion proteiinisynteesin häiriöt aiheuttavat. Tutkijat olettavat, että mitokondriot signaloivat proteiinisynteesin häiriöistä eri tavoin eri kudoksissa.

- Tavoitteemme on selvittää, mitä ovat ne sopeutumismekanismit, jotka aktivoituvat toisissa kudoksissa ja estävät mitokondriovaurion kehittymisen. Tällaisten mekanismien tunnistaminen voi auttaa kehittämään hoitokeinoja näihin vaikeisiin sairauksiin, Tyynismaa toteaa.

ERC-rahoista käydään kovaa kilpailua

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoituksista käydään erittäin kovaa kilpailua, ja rahoitusta myönnetään vain kaikkein korkeatasoisimmille hakijoille ja tutkimushankkeille.

ERC Starting Grant -rahoituksen tavoitteena on tukea lupaavia huippuluokan tutkijoita, jotka ovat perustamassa tai vahvistamassa omaa tutkimusryhmäänsä ja aloittamassa itsenäisen tutkimuksen tekemistä Euroopassa.

ERC Consolidator Grant -rahoitus on suunniteltu tukemaan tutkijoita siinä vaiheessa, kun he ovat vakiinnuttamassa omaa itsenäistä tutkimusryhmäänsä tai -ohjelmaansa; rahoituksella vahvistetaan korkeatasoisia, äskettäin perustettuja tutkimusryhmiä.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuvat: Linda Tammisto ja Veikko Somerpuro

20.3.2015/kv

ERC-rahoitusta autoimmuunisairauksien ja mitokondriotautien tutkimukseen

Autoimmuunisairauksien taustamekanismeja ja mitokondriotautien mysteereitä ratkotaan Meilahdessa Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksella.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt huomattavan tutkimusrahoituksen kahdelle Meilahden kampuksella työskentelevälle tutkijalle, Suomen syöpäinstituutin ja HY:n kliinisen kemian ja hematologian professori Satu Mustjoelle ja akatemiatutkija Henna Tyynismaalle.

Mustjoen tutkimusryhmä toimii HUS:n ja Helsingin yliopiston hematologisessa tutkimusyksikössä ja Tyynismaan ryhmä kuuluu tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaan.

Mustjoki sai ERC Consolidator Grant -rahoituksen autoimmuunitautien syntymekanismeja koskevaan tutkimukseen. Viideksi vuodeksi myönnetty rahoitus on yli kaksi miljoonaa euroa.

Tyynismaan ERC Starting Grant -rahoitus myönnettiin myös viideksi vuodeksi, ja sen suuruus on 1,35 miljoonaa euroa. Tyynismaa tutkii mitokondrioiden toimintahäiriöitä ja niiden aiheuttamia sairauksia.

Autoimmuunisairauksien salaiset taustat

 

 

Monien autoimmuunisairauksien tarkka syntymekanismi on tuntematon. Koska täsmälääkkeitä ei ole, käytetään elimistön omaa puolustusjärjestelmää hillitsevää lääkehoitoa, mikä johtaa useisiin haittavaikutuksiin.  

 
- Tutkimuksessamme kartoitamme autoimmuunitauteja sairastavien potilaiden eri valkosolupopulaatioita ja pyrimme löytämään niiden joukosta sellaisia suurentuneita lymfosyyttiklooneja, joilla voi olla autoreaktiivista potentiaalia, Satu Mustjoki kertoo.

- Hypoteesimme on, että voimakkaan antigeeniaktivaation ja solujen lisääntymisen seurauksena lymfosyyttiklooneihin on syntynyt geneettisiä muutoksia, jotka vaikuttavat solujen toimintaan ja joilla siten voi olla merkitystä autoimmuunitautien synnyssä.

Tutkimus pohjautuu Mustjoen ryhmän aiempiin LGL-leukemiaa koskeviin löydöksiin, ja siinä käytetään sekä potilaista saatuja näytteitä että erilaisia koe-eläinmalleja.

- Määritämme näytteistä hankittuja mutaatioita uusimman teknologian avulla ja selvitämme tekijöitä, jotka näitä mutaatioita aiheuttavat - tutkimme esimerkiksi virusinfektioiden osuutta mutaatioiden synnyssä. Lisäksi tutkimme, onko näillä mutatoituneilla solupopulaatioilla merkitystä autoimmuunisairauksien synnyssä.

Kun autoimmuunisairauksien syntyä opitaan ymmärtämään paremmin, sairauksiin pystytään myös kehittämään tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja lääkkeitä. - Sehän meidän lopullinen tavoitteemme tietysti on, Mustjoki toteaa.

Mitokondriotautien mysteerit

 

 

Solujen energiatuotantokeskusten, mitokondrioiden, toimintahäiriöt aiheuttavat monia erilaisia perinnöllisiä sairauksia.
Mitokondriohäiriöt liittyvät myös moniin yleisiin tauteihin - esimerkiksi hermoston rappeumasairauksiin - ja lisäksi niillä on oma roolinsa ikääntymisessä.
 

 

- Mitokondrioissa toimii oma proteiinisynteesi, jota tarvitaan solujen energiatuotannon ylläpitoon. Tässä tutkimuksessa selvitämme tämän mitokondrioiden proteiinisynteesin ja sen laadunvalvonnan mekanismeja ja niiden merkitystä sairauksissa ja ikääntymisessä, Henna Tyynismaa kertoo.

Tutkijat ovat aprikoineet, miksi monet mitokondriotaudit aiheuttavat hyvinkin kudosspesifisiä oireita, vaikka toimivia mitokondrioita tarvitaan punasoluja lukuunottamatta kaikissa soluissa.

- Esimerkiksi mitokondrion proteiinisynteesin häiriö voi aiheuttaa toisilla sydänlihasrappeumaa ja toisilla taas aivosairauden, Tyynismaa kuvaa.

Tyynismaan ERC-projektissa erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat kudostason signaalit ja sopeutumismekanismit, joita mitokondrion proteiinisynteesin häiriöt aiheuttavat. Tutkijat olettavat, että mitokondriot signaloivat proteiinisynteesin häiriöistä eri tavoin eri kudoksissa.

- Tavoitteemme on selvittää, mitä ovat ne sopeutumismekanismit, jotka aktivoituvat toisissa kudoksissa ja estävät mitokondriovaurion kehittymisen. Tällaisten mekanismien tunnistaminen voi auttaa kehittämään hoitokeinoja näihin vaikeisiin sairauksiin, Tyynismaa toteaa.

ERC-rahoista käydään kovaa kilpailua

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoituksista käydään erittäin kovaa kilpailua, ja rahoitusta myönnetään vain kaikkein korkeatasoisimmille hakijoille ja tutkimushankkeille.

ERC Starting Grant -rahoituksen tavoitteena on tukea lupaavia huippuluokan tutkijoita, jotka ovat perustamassa tai vahvistamassa omaa tutkimusryhmäänsä ja aloittamassa itsenäisen tutkimuksen tekemistä Euroopassa.

ERC Consolidator Grant -rahoitus on suunniteltu tukemaan tutkijoita siinä vaiheessa, kun he ovat vakiinnuttamassa omaa itsenäistä tutkimusryhmäänsä tai -ohjelmaansa; rahoituksella vahvistetaan korkeatasoisia, äskettäin perustettuja tutkimusryhmiä.

Teksti: Päivi Lehtinen
Kuvat: Linda Tammisto ja Veikko Somerpuro

20.3.2015/kv