link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Syöpäinstituutin tutkijaprofessuuri Satu Mustjoelle

 

 

Suomen Syöpäinstituutin 3-vuotinen tutkijaprofessuuri on myönnetty HYKS Syöpäkeskuksen Satu Mustjoelle 1.1.2015 alkaen. Mustjoki on aiemmin toiminut Suomen Akatemian tutkijan toimessa 5 vuotta. 

 


– Tämä on tutkimustani ja tutkimusryhmäämme kohtaan arvostuksenosoitus, Mustjoki hymyilee, tutkijaprofessuuri mahdollistaa sen, että pystyn täysipäiväisesti keskittymään tutkimukseen ja tutkimusryhmäni johtamiseen.

Mustjoen tutkimusryhmän työ keskittyy erilaisiin hematologisiin syöpiin, ja tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää paremmin muun muassa syöpäimmunologiaa, erilaisia molekyyligeneettisiä poikkeavuuksia leukemioiden taustalla ja yhteyksiä autoimmuunisairauksiin. Ryhmä tekee paljon yhteistyötä Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:n kanssa.

– Lapsilla leukemian hoitotulokset ovat erittäin hyviä, mutta aikuisilla tähän on vielä matkaa, Mustjoki pohtii.

Esimerkiksi akuutista myelooisesta leukemiasta (AML) selviää tällä hetkellä noin puolet potilaista, mutta kroonisen myelooisen leukemian (KML) kanssa on menty harppauksin eteenpäin.

– KML on syövän mallitauti. Ennen tyrosiinikinaasiestäjähoitoa potilaiden elinikä oli noin 5 vuotta. Nyt 95 % potilaista elää normaalia elämää 5 vuoden kuluttua syöpädiagnoosista.

Tutkimuksissa löydetyt potilaiden tietyt geneettiset poikkeavuudet voidaan suoraan hyödyntää mm. taudin diagnoosia tehtäessä. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten Mustjoen ryhmä löysi LGL-leukemiaa sairastavilta potilailta tautiin liittyvän tyyppimutaation, ja nykyään sitä jo käytetään taudin erotusdiagnostiikassa.
Tällaisia mutaatioita pyritään etsimään myös muista leukemia-tyypeistä.

– Tätä tietoa voidaan suoraan hyödyntää potilaiden hoidossa. Kun ymmärretään, miten todettu poikkeavuus vaikuttaa syöpäsolun toimintaan, voidaan uusi kohdennettu hoito kehittää nimenomaan tätä vastaan.

Translationaalisen syöpätutkimuksen lisäksi Satu Mustjoen tutkimusryhmä toimii kansainvälisenä biomarkkerilaboratoriona useassa kansainvälisessä lääketutkimuksessa. Tämän tyyppinen osaaminen lisää usein myös lääkeyritysten kiinnostusta aloittaa yhteistyössä kliinisiä lääketutkimuksia, mikä hyödyttää potilaiden hoitoa.

Tutkijaprofessorit valitaan kaksivaiheisen hakuprosessin kautta: Syöpäinstituutin tieteellinen neuvottelukunta valitsee jatkoon ne hakijat, joiden hakemukset lähetetään ulkomaisille alan huippuasiantuntijoille arvioitaviksi. Lausuntojen perusteella Syöpäinstituutin hallitus valitsee tutkijaprofessuurien saajat. Tänä vuonna professuurin sai Mustjoen lisäksi dosentti Jukka Westermarck Turun yliopistosta.

Suomen Syöpäinstituutti on säätiö, joka edistää ja tehostaa Suomessa harjoitettavaa syöpätautien korkeatasoista tieteellistä tutkimustyötä (kliininen, epidemiologinen ja kokeellinen syöpätutkimus) ja sitä kautta syöpäsairauksien ehkäisyä ja hoitoa Suomessa. Lisäksi Kansallisen syöpäkeskuksen aloitteen tekijänä Syöpäinstituutti on perustamassa valtakunnallista syöpäkeskusta (FICAN) Suomeen.

27.1.2015

Syöpäinstituutin tutkijaprofessuuri Satu Mustjoelle

 

 

Suomen Syöpäinstituutin 3-vuotinen tutkijaprofessuuri on myönnetty HYKS Syöpäkeskuksen Satu Mustjoelle 1.1.2015 alkaen. Mustjoki on aiemmin toiminut Suomen Akatemian tutkijan toimessa 5 vuotta. 

 


– Tämä on tutkimustani ja tutkimusryhmäämme kohtaan arvostuksenosoitus, Mustjoki hymyilee, tutkijaprofessuuri mahdollistaa sen, että pystyn täysipäiväisesti keskittymään tutkimukseen ja tutkimusryhmäni johtamiseen.

Mustjoen tutkimusryhmän työ keskittyy erilaisiin hematologisiin syöpiin, ja tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää paremmin muun muassa syöpäimmunologiaa, erilaisia molekyyligeneettisiä poikkeavuuksia leukemioiden taustalla ja yhteyksiä autoimmuunisairauksiin. Ryhmä tekee paljon yhteistyötä Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:n kanssa.

– Lapsilla leukemian hoitotulokset ovat erittäin hyviä, mutta aikuisilla tähän on vielä matkaa, Mustjoki pohtii.

Esimerkiksi akuutista myelooisesta leukemiasta (AML) selviää tällä hetkellä noin puolet potilaista, mutta kroonisen myelooisen leukemian (KML) kanssa on menty harppauksin eteenpäin.

– KML on syövän mallitauti. Ennen tyrosiinikinaasiestäjähoitoa potilaiden elinikä oli noin 5 vuotta. Nyt 95 % potilaista elää normaalia elämää 5 vuoden kuluttua syöpädiagnoosista.

Tutkimuksissa löydetyt potilaiden tietyt geneettiset poikkeavuudet voidaan suoraan hyödyntää mm. taudin diagnoosia tehtäessä. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten Mustjoen ryhmä löysi LGL-leukemiaa sairastavilta potilailta tautiin liittyvän tyyppimutaation, ja nykyään sitä jo käytetään taudin erotusdiagnostiikassa.
Tällaisia mutaatioita pyritään etsimään myös muista leukemia-tyypeistä.

– Tätä tietoa voidaan suoraan hyödyntää potilaiden hoidossa. Kun ymmärretään, miten todettu poikkeavuus vaikuttaa syöpäsolun toimintaan, voidaan uusi kohdennettu hoito kehittää nimenomaan tätä vastaan.

Translationaalisen syöpätutkimuksen lisäksi Satu Mustjoen tutkimusryhmä toimii kansainvälisenä biomarkkerilaboratoriona useassa kansainvälisessä lääketutkimuksessa. Tämän tyyppinen osaaminen lisää usein myös lääkeyritysten kiinnostusta aloittaa yhteistyössä kliinisiä lääketutkimuksia, mikä hyödyttää potilaiden hoitoa.

Tutkijaprofessorit valitaan kaksivaiheisen hakuprosessin kautta: Syöpäinstituutin tieteellinen neuvottelukunta valitsee jatkoon ne hakijat, joiden hakemukset lähetetään ulkomaisille alan huippuasiantuntijoille arvioitaviksi. Lausuntojen perusteella Syöpäinstituutin hallitus valitsee tutkijaprofessuurien saajat. Tänä vuonna professuurin sai Mustjoen lisäksi dosentti Jukka Westermarck Turun yliopistosta.

Suomen Syöpäinstituutti on säätiö, joka edistää ja tehostaa Suomessa harjoitettavaa syöpätautien korkeatasoista tieteellistä tutkimustyötä (kliininen, epidemiologinen ja kokeellinen syöpätutkimus) ja sitä kautta syöpäsairauksien ehkäisyä ja hoitoa Suomessa. Lisäksi Kansallisen syöpäkeskuksen aloitteen tekijänä Syöpäinstituutti on perustamassa valtakunnallista syöpäkeskusta (FICAN) Suomeen.

27.1.2015