link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Suomalaistutkijoiden kantasolulöytö avaa uusia mahdollisuuksia sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän hoidossa

Helsingin yliopiston tutkijat kertovat löytäneensä kantasoluja, joilla on ratkaiseva merkitys verisuonten uudiskasvussa. Jos näitä verisuonen seinämän kantasoluja opitaan eristämään ja tuottamaan tehokkaasti, ne voivat avata uudenlaisia hoitomahdollisuuksia muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin ja syöpään.

Verisuonten uudiskasvua, angiogeneesiä, tapahtuu vielä aikuisessakin yksilös sä silloin, kun korjataan vaurioitunutta kudosta tai elintä.
Valitettavasti myös syöpäkasvain osaa käynnistää angiogeneesin ja kasvattaa uusia verisuonia ruokkiakseen itseään. Sairauksien hoidossa olisikin käyttöä sekä menetelmille, joilla angiogeneesi pystytään käynnistämään tai sitä tehostamaan että menetelmille, joilla se pystytään estämään. Verisuonten uuskasvua estäviä lääkkeitä on jo käytössä, mutta lääkkeiden tehossa ja vaikutuksen pysyvyydessä on toivomisen varaa.

Dosentti Petri Salvén Helsingin yliopistosta tutkii angiogeneesin mekanismeja löytääkseen kohtia, joihin vaikuttamalla verisuonten kasvua pystyttäisiin estämään tai kiihdyttämään. Hän on selvitt 28;nyt verisuonten seinämän muodostavien endoteelisolujen syntyä ja alkuperää: mistä nämä pitkälle erilaistuneet ja uuden verisuonen rakentumiselle välttämättömät solut tulevat? Voidaanko niiden syntymistä estää tai lisätä?

Vuonna 2008 Salvénin ryhmä julkaisi PNAS-lehdessä tutkimuksensa, joka kyseenalaisti vallinneen käsityksen luuytimestä peräisin olevista verisuonen seinämän soluista: luuytimestä ei löytynyt näitä soluja tuottavia kantasoluja (tiedote 22.4.2008). Uudessa, PLOS Biology -lehdessä 16.10. julkaistavassa tutkimuksessaan Salvén paljastaa, missä nämä mystiset kantasolut piilevät.
- Olemme onnistuneet eristämään hiiristä hyvin jakautumiskykyisiä verisuonen seinämän endoteelisoluja, ja olemme havainneet näitä samoja soluja myös ihmisen verisuonissa sekä ihmisen syöpäkasvainten kasvavissa verisuonissa. Yksi tällainen endoteelikantasolu (VESC) pystyy tuottamaan kymmeniä miljoonia uusia verisuonen seinämäsoluja kun kasvatamme niitä soluviljelmässä, Salvén kertoo.
- Osoitamme, että nämä tärkeät kantasolut sijaitsevat verisuonen seinämässä tavallisten endoteelisolujen joukossa yksittäisinä soluina, ja angiogeneesin käynnistyessä ne aktivoituvat tuottamaan uusia verisuonen seinämän soluja.

Hiirillä tehdyt kokeet osoittivat, että jos näitä uudenlaisia kantasoluja on elimistössä normaalia vähemmän, verisuonien uudiskasvu vähenee ja syöpäkasvaimen kasvu hidastuu. Vastaavasti uusien kantasolujen istuttamisen seurauksena siirtopaikalle muodostui nopeasti suuri määrä uusia toimivia verisuonia.
Uusien kantasolujen tutkimista hidastaa se, että niitä on vaikea löytää muiden verisuonen seinämän solujen joukosta. Salvénin ryhmä onnistui tunnistamaan muutamia kantasolun pinnan molekyylejä, joiden avulla soluja voidaan jäljittää. Tunnistamista helpottavia pintarakenteita pyritään nyt löytämään lisää, jotta solujen eristämiseen saataisiin lisää tehoa ja tarkkuutta.


- Kokonaan uuden aikuisen kantasolutyypin tunnistaminen ja eristäminen on tärkeä löytö kantasolubiologian kannalta. Verisuonten endoteelikantasolut ovat erityisen kiinnostavia, koska niihin liittyy niin paljon sovellutuksia käytännön lääketieteessä ja potilai den hoidossa, Salvén sanoo.

Mikäli endoteelikantasoluja opitaan tuottamaan tehokkaasti, ne avaavat mahdollisuuden kehittää uudenlaisia hoitoja muun muassa kudosvaurioihin ja verisuonten ahtautumiin ja toimintahäiriöihin. Lisäksi nämä solut ovat kiinnostava kohde lääkkeille, joilla pyritään estämään syöpäkasvaimen verisuonitusta.
Salvén on saanut tutkimukseensa hankerahoitusta Suomen Akatemialta.

Lisätietoja:
Dosentti Petri Salvén
Puh. 050 564 5457
Sähköposti: petri.salven@helsinki.fi

Viite:
Salven & al: "Generation of functional blood vessels from a single c-kit+ adult vascular endothelial stem cell". PLoS Biology 16 Oct, 2012

KUVAT (Petri Salvénin laboratorio / Helsingin yliopisto)

Solusiirreverisuonia
Yhdestä eristetystä endoteelisolusta kasvatettu verisuonisiirre hiiressä.
Solusiirteen solut ovat vihreitä, koska niissä on geneettinen GFP-leima.

Verisuonet_Konfokaalimikroskooppi
Yhdestä eristetystä endoteelisolusta kasvatettu verisuonisiirre hiiressä kuvattuna konfokaalimikroskoopilla niin että verisuonten poikkileikkaukset näkyvät. Verisuonten seinämäsolut näkyvät vihreänä
(GFP) ja tumat on värjätty sinisiksi.

Teksti: Päivi Lehtinen

17.10.2012/kv

Suomalaistutkijoiden kantasolulöytö avaa uusia mahdollisuuksia sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän hoidossa

Helsingin yliopiston tutkijat kertovat löytäneensä kantasoluja, joilla on ratkaiseva merkitys verisuonten uudiskasvussa. Jos näitä verisuonen seinämän kantasoluja opitaan eristämään ja tuottamaan tehokkaasti, ne voivat avata uudenlaisia hoitomahdollisuuksia muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin ja syöpään.

Verisuonten uudiskasvua, angiogeneesiä, tapahtuu vielä aikuisessakin yksilös sä silloin, kun korjataan vaurioitunutta kudosta tai elintä.
Valitettavasti myös syöpäkasvain osaa käynnistää angiogeneesin ja kasvattaa uusia verisuonia ruokkiakseen itseään. Sairauksien hoidossa olisikin käyttöä sekä menetelmille, joilla angiogeneesi pystytään käynnistämään tai sitä tehostamaan että menetelmille, joilla se pystytään estämään. Verisuonten uuskasvua estäviä lääkkeitä on jo käytössä, mutta lääkkeiden tehossa ja vaikutuksen pysyvyydessä on toivomisen varaa.

Dosentti Petri Salvén Helsingin yliopistosta tutkii angiogeneesin mekanismeja löytääkseen kohtia, joihin vaikuttamalla verisuonten kasvua pystyttäisiin estämään tai kiihdyttämään. Hän on selvitt 28;nyt verisuonten seinämän muodostavien endoteelisolujen syntyä ja alkuperää: mistä nämä pitkälle erilaistuneet ja uuden verisuonen rakentumiselle välttämättömät solut tulevat? Voidaanko niiden syntymistä estää tai lisätä?

Vuonna 2008 Salvénin ryhmä julkaisi PNAS-lehdessä tutkimuksensa, joka kyseenalaisti vallinneen käsityksen luuytimestä peräisin olevista verisuonen seinämän soluista: luuytimestä ei löytynyt näitä soluja tuottavia kantasoluja (tiedote 22.4.2008). Uudessa, PLOS Biology -lehdessä 16.10. julkaistavassa tutkimuksessaan Salvén paljastaa, missä nämä mystiset kantasolut piilevät.
- Olemme onnistuneet eristämään hiiristä hyvin jakautumiskykyisiä verisuonen seinämän endoteelisoluja, ja olemme havainneet näitä samoja soluja myös ihmisen verisuonissa sekä ihmisen syöpäkasvainten kasvavissa verisuonissa. Yksi tällainen endoteelikantasolu (VESC) pystyy tuottamaan kymmeniä miljoonia uusia verisuonen seinämäsoluja kun kasvatamme niitä soluviljelmässä, Salvén kertoo.
- Osoitamme, että nämä tärkeät kantasolut sijaitsevat verisuonen seinämässä tavallisten endoteelisolujen joukossa yksittäisinä soluina, ja angiogeneesin käynnistyessä ne aktivoituvat tuottamaan uusia verisuonen seinämän soluja.

Hiirillä tehdyt kokeet osoittivat, että jos näitä uudenlaisia kantasoluja on elimistössä normaalia vähemmän, verisuonien uudiskasvu vähenee ja syöpäkasvaimen kasvu hidastuu. Vastaavasti uusien kantasolujen istuttamisen seurauksena siirtopaikalle muodostui nopeasti suuri määrä uusia toimivia verisuonia.
Uusien kantasolujen tutkimista hidastaa se, että niitä on vaikea löytää muiden verisuonen seinämän solujen joukosta. Salvénin ryhmä onnistui tunnistamaan muutamia kantasolun pinnan molekyylejä, joiden avulla soluja voidaan jäljittää. Tunnistamista helpottavia pintarakenteita pyritään nyt löytämään lisää, jotta solujen eristämiseen saataisiin lisää tehoa ja tarkkuutta.


- Kokonaan uuden aikuisen kantasolutyypin tunnistaminen ja eristäminen on tärkeä löytö kantasolubiologian kannalta. Verisuonten endoteelikantasolut ovat erityisen kiinnostavia, koska niihin liittyy niin paljon sovellutuksia käytännön lääketieteessä ja potilai den hoidossa, Salvén sanoo.

Mikäli endoteelikantasoluja opitaan tuottamaan tehokkaasti, ne avaavat mahdollisuuden kehittää uudenlaisia hoitoja muun muassa kudosvaurioihin ja verisuonten ahtautumiin ja toimintahäiriöihin. Lisäksi nämä solut ovat kiinnostava kohde lääkkeille, joilla pyritään estämään syöpäkasvaimen verisuonitusta.
Salvén on saanut tutkimukseensa hankerahoitusta Suomen Akatemialta.

Lisätietoja:
Dosentti Petri Salvén
Puh. 050 564 5457
Sähköposti: petri.salven@helsinki.fi

Viite:
Salven & al: "Generation of functional blood vessels from a single c-kit+ adult vascular endothelial stem cell". PLoS Biology 16 Oct, 2012

KUVAT (Petri Salvénin laboratorio / Helsingin yliopisto)

Solusiirreverisuonia
Yhdestä eristetystä endoteelisolusta kasvatettu verisuonisiirre hiiressä.
Solusiirteen solut ovat vihreitä, koska niissä on geneettinen GFP-leima.

Verisuonet_Konfokaalimikroskooppi
Yhdestä eristetystä endoteelisolusta kasvatettu verisuonisiirre hiiressä kuvattuna konfokaalimikroskoopilla niin että verisuonten poikkileikkaukset näkyvät. Verisuonten seinämäsolut näkyvät vihreänä
(GFP) ja tumat on värjätty sinisiksi.

Teksti: Päivi Lehtinen

17.10.2012/kv