link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2020 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Musiikki Hurmaa

Musiikilla on vahva biologinen perusta. Vastasyntyneiden on havaittu reagoivan musiikkiin voimakkaammin kuin äitiensä puheeseen. Myöhemminkin musiikilla on ihmisiin hyvin voimakas vaikutus: sen on havaittu jopa auttavan aivoinfarktista toipumisessa.

Helsingin yliopistossa lääketieteellisen genetiikan dosentti Irma Järvelä ryhmineen etsii musikaalisuuden ihmislajille tuottaneita geenimuunnoksia, siis musikaalisuuden evolutiivista perustaa.

-- Modernilla ihmisellä on käytännössä identtinen kuulokeskus miljoonien vuosien takaisten ensimmäisten kädellisten kanssa. Kyvyn tuottaa ja ymmärtää musiikkia täytyy siis johtua geenimutaatioista ja aivojen kehittymisestä ihmisellä, Järvelä sanoo.

Musikaalisuutta voi harjoittaa
Musiikillinen luovuus ja musikaalisuus ovat Järvelän mukaan monimutkaisia, useiden geenien, ympäristötekijöiden sekä näiden vuorovaikutusten aikaansaamia ominaisuuksia. Musikaalisuus ei ilmene ilman musiikille altistumista ja musikaalisuutta voi myös harjoittaa, Järvelä sanoo.

- Omasta musikaalisuudestaan ei juuri tarvitse olla huolissaan, sillä suurin osa ihmisistä sijoittuu musikaalisuudessa mukavalle keskitasolle. Vain hyvin pieni osa maailman ihmisistä on täysin epämusikaalisia tai huippulahjakkuuksia.

Järvelän ryhmä on löytänyt musikaalisuuden yhteyden 1990-luvulla löydettyyn AVPR1A-geeniin. AVPR1A-geenin tiedetään liittyvän ihmisten väliseen sosiaaliseen kommunikaatioon, kiintymiseen, anteliaisuuteen ja miehillä parisuhteeseen sitoutumiseen. Linnuilla vastaava hormoni vaikuttaa laulamiseen ja liskoilla sekä kaloilla kosintamenoihin. Löytö tuntuu vahvistavan kaikille tuttua totuutta: musiikki hurmaa ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

- Kommunikointikeinona vivahteikas äänenkäyttö kuten linnunlaulu muistuttaa musiikkia ja on varhaisempi ilmiö evoluutiossa kuin puhe, Järvelä miettii.

- Biologisesti ajateltunahan musiikki on ääntä, jota me tuotamme kurkullamme ja aivoillamme. Näillä äänillä sitten haemme yhteyttä toisiin ihmisiin. Evoluution myötä äänet ovat hienostuneet musiikiksi ja musiikkikulttuuriksi, joka on nykypäivän ilmiö.

Tapio Ollikainen

6.6.2012/kv

Musiikki Hurmaa

Musiikilla on vahva biologinen perusta. Vastasyntyneiden on havaittu reagoivan musiikkiin voimakkaammin kuin äitiensä puheeseen. Myöhemminkin musiikilla on ihmisiin hyvin voimakas vaikutus: sen on havaittu jopa auttavan aivoinfarktista toipumisessa.

Helsingin yliopistossa lääketieteellisen genetiikan dosentti Irma Järvelä ryhmineen etsii musikaalisuuden ihmislajille tuottaneita geenimuunnoksia, siis musikaalisuuden evolutiivista perustaa.

-- Modernilla ihmisellä on käytännössä identtinen kuulokeskus miljoonien vuosien takaisten ensimmäisten kädellisten kanssa. Kyvyn tuottaa ja ymmärtää musiikkia täytyy siis johtua geenimutaatioista ja aivojen kehittymisestä ihmisellä, Järvelä sanoo.

Musikaalisuutta voi harjoittaa
Musiikillinen luovuus ja musikaalisuus ovat Järvelän mukaan monimutkaisia, useiden geenien, ympäristötekijöiden sekä näiden vuorovaikutusten aikaansaamia ominaisuuksia. Musikaalisuus ei ilmene ilman musiikille altistumista ja musikaalisuutta voi myös harjoittaa, Järvelä sanoo.

- Omasta musikaalisuudestaan ei juuri tarvitse olla huolissaan, sillä suurin osa ihmisistä sijoittuu musikaalisuudessa mukavalle keskitasolle. Vain hyvin pieni osa maailman ihmisistä on täysin epämusikaalisia tai huippulahjakkuuksia.

Järvelän ryhmä on löytänyt musikaalisuuden yhteyden 1990-luvulla löydettyyn AVPR1A-geeniin. AVPR1A-geenin tiedetään liittyvän ihmisten väliseen sosiaaliseen kommunikaatioon, kiintymiseen, anteliaisuuteen ja miehillä parisuhteeseen sitoutumiseen. Linnuilla vastaava hormoni vaikuttaa laulamiseen ja liskoilla sekä kaloilla kosintamenoihin. Löytö tuntuu vahvistavan kaikille tuttua totuutta: musiikki hurmaa ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

- Kommunikointikeinona vivahteikas äänenkäyttö kuten linnunlaulu muistuttaa musiikkia ja on varhaisempi ilmiö evoluutiossa kuin puhe, Järvelä miettii.

- Biologisesti ajateltunahan musiikki on ääntä, jota me tuotamme kurkullamme ja aivoillamme. Näillä äänillä sitten haemme yhteyttä toisiin ihmisiin. Evoluution myötä äänet ovat hienostuneet musiikiksi ja musiikkikulttuuriksi, joka on nykypäivän ilmiö.

Tapio Ollikainen

6.6.2012/kv