link
 
HAKU
suomeksi in English
Biomedicum Helsinki 1 Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Biomedicum Helsinki 2 Tukholmankatu 8
00290 Helsinki

puh. 0294 1911 / 09 4711
 
© 2019 Biomedicum Helsinki - säätiö
 
Olet tässä: Etusivu > Ajankohtaista
 

Akatemiaprofessori Kari Alitalo Euroopan viidenneksi siteeratuin syöpätutkija

 
 

SUOMEN SYÖPÄTUTKIMUS ON MAAILMAN TERÄVINTÄ KÄRKEÄ

Suomen syöpätutkimus sijoittuu maailman kärkeen, kun mittarina käytetään keskimääräistä siteerausten määrää julkaisua kohti. Euroopan viidenneksi siteeratuin syöpätutkija tällä hetkellä on akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta.

 

Eurooppalaisen Lab Times -asiantuntijalehden tekemä julkaisuanalyysi osoittaa, että suomalainen syöpätutkimus on Euroopan ja koko maailman huippua, kun mittarina käytetään tieteellisten artikkeleiden keräämiä siteerausmääriä. Akatemiaprofessori Kari Alitalo yltää ainoana suomalaisena 30 siteeratuimman eurooppalaisen syöpätutkijan joukkoon, ja peräti viiden kärkeen.

Siteerausten kokonaismäärissä isot maat luonnollisesti vievät voiton, koska niiden tuottama julkaisumäärä on monin verroin suurempi kuin pienten maiden. Euroopan kolmen kärki näin tarkasteltuna on Saksa, Englanti ja Italia. Tälläkin listalla Suomi pienuudestaan huolimatta sijoittuu Euroopassa yhdenneksitoista, mikä kertoo täällä tehtävän syöpätutkimuksen aktiivisuudesta.

Paremmin tutkimuksen laatua kuvaa kuitenkin se, miten paljon siteerauksia yksittäiset julkaisut keräävät - ja tätä mittaria käytettäessä Suomi nousee maailman huipulle: Suomi on ainoa Euroopan maa, joka tässä vertailussa päihittää myös Yhdysvallat. Suomalaisten syöpätutkijoiden julkaisut keräsivät tarkasteltuna ajanjaksona keskimäärin 26,4 siteerausta, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli 22.4.

Jos Euroopan syöpätutkimusta tarkastellaan kokonaisuutena ja mittarina käytetään julkaisukohtaisten siteerausten määrää, Eurooppa jää pahasti jälkeen Yhdysvalloista ? eurooppalaisten julkaisujen keskimääräinen sitaatioluku on 14,9. Kokonaisuutena tarkastellen Eurooppa jää jälkeen myös Australiasta, Kanadasta ja Japanista.

Lab Times -lehden maiden välisessä vertailussa on huomioitu vain ne artikkelit, jotka on julkaistu syöpätutkimuslehdissä, joten monitieteisissä lehdissä julkaistut artikkelit jäävät vertailun ulkopuolelle. Lehden mukaan vertailu tästä heikkoudesta huolimatta kuvaa varsin hyvin maiden syöpätutkimuksen merkityksellisyyttä.

Eurooppalaisten syöpätutkijoiden henkilökohtaisessa sitaatiovertailussa akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta yltää viidennelle sijalle. Hänen edelleen sijoittuivat vain professori Guido Kroemer Paris Descartes -yliopistosta, professori Richard Peto ja professori Adrian L.
Harris Oxfordin yliopistosta ja professori Josef Penninger Wienin Molecular Biotechnology-instituutista.

Henkilökohtaisessa sitaatiomäärien vertailussa on huomioitu kunkin tutkijan kaikki syöpätutkimusta koskevat artikkelit, myös monitieteisissä lehdissä julkaistut.

Lab Times: Cancer Research ? Publication Analysis 1998 - 2009 http://www.labtimes.org/labtimes/issues/lt2012/lt01/lt_2012_01_40_42.pdf

Katso myös professori Alitalon tutkimustyöstä kertova video YouTubesta:
http://www.youtube.com/universityofhelsinki

Teksti: Päivi Lehtinen

Akatemiaprofessori Kari Alitalo Euroopan viidenneksi siteeratuin syöpätutkija

 
 

SUOMEN SYÖPÄTUTKIMUS ON MAAILMAN TERÄVINTÄ KÄRKEÄ

Suomen syöpätutkimus sijoittuu maailman kärkeen, kun mittarina käytetään keskimääräistä siteerausten määrää julkaisua kohti. Euroopan viidenneksi siteeratuin syöpätutkija tällä hetkellä on akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta.

 

Eurooppalaisen Lab Times -asiantuntijalehden tekemä julkaisuanalyysi osoittaa, että suomalainen syöpätutkimus on Euroopan ja koko maailman huippua, kun mittarina käytetään tieteellisten artikkeleiden keräämiä siteerausmääriä. Akatemiaprofessori Kari Alitalo yltää ainoana suomalaisena 30 siteeratuimman eurooppalaisen syöpätutkijan joukkoon, ja peräti viiden kärkeen.

Siteerausten kokonaismäärissä isot maat luonnollisesti vievät voiton, koska niiden tuottama julkaisumäärä on monin verroin suurempi kuin pienten maiden. Euroopan kolmen kärki näin tarkasteltuna on Saksa, Englanti ja Italia. Tälläkin listalla Suomi pienuudestaan huolimatta sijoittuu Euroopassa yhdenneksitoista, mikä kertoo täällä tehtävän syöpätutkimuksen aktiivisuudesta.

Paremmin tutkimuksen laatua kuvaa kuitenkin se, miten paljon siteerauksia yksittäiset julkaisut keräävät - ja tätä mittaria käytettäessä Suomi nousee maailman huipulle: Suomi on ainoa Euroopan maa, joka tässä vertailussa päihittää myös Yhdysvallat. Suomalaisten syöpätutkijoiden julkaisut keräsivät tarkasteltuna ajanjaksona keskimäärin 26,4 siteerausta, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli 22.4.

Jos Euroopan syöpätutkimusta tarkastellaan kokonaisuutena ja mittarina käytetään julkaisukohtaisten siteerausten määrää, Eurooppa jää pahasti jälkeen Yhdysvalloista ? eurooppalaisten julkaisujen keskimääräinen sitaatioluku on 14,9. Kokonaisuutena tarkastellen Eurooppa jää jälkeen myös Australiasta, Kanadasta ja Japanista.

Lab Times -lehden maiden välisessä vertailussa on huomioitu vain ne artikkelit, jotka on julkaistu syöpätutkimuslehdissä, joten monitieteisissä lehdissä julkaistut artikkelit jäävät vertailun ulkopuolelle. Lehden mukaan vertailu tästä heikkoudesta huolimatta kuvaa varsin hyvin maiden syöpätutkimuksen merkityksellisyyttä.

Eurooppalaisten syöpätutkijoiden henkilökohtaisessa sitaatiovertailussa akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta yltää viidennelle sijalle. Hänen edelleen sijoittuivat vain professori Guido Kroemer Paris Descartes -yliopistosta, professori Richard Peto ja professori Adrian L.
Harris Oxfordin yliopistosta ja professori Josef Penninger Wienin Molecular Biotechnology-instituutista.

Henkilökohtaisessa sitaatiomäärien vertailussa on huomioitu kunkin tutkijan kaikki syöpätutkimusta koskevat artikkelit, myös monitieteisissä lehdissä julkaistut.

Lab Times: Cancer Research ? Publication Analysis 1998 - 2009 http://www.labtimes.org/labtimes/issues/lt2012/lt01/lt_2012_01_40_42.pdf

Katso myös professori Alitalon tutkimustyöstä kertova video YouTubesta:
http://www.youtube.com/universityofhelsinki

Teksti: Päivi Lehtinen